Kategoria: Etusivu

”Oli kerrassaan mahtavaa löytää tällainen aurinkoinen ihminen, vieläpä meidän päämajan kotinurkilta, lähtökohtaisesti suomalaisille haastavan kuuloiseen tehtävään: Valmentamiseen ja valmennussisällön tuottamiseen englanniksi. Kun yhtälöön lisätään se, että asiakkaat ovat monista eri maista, kulttuureista ja lähtökohdista, täytyy olla erityisen tarkkana, miten sanoman ja merkityksen saisi välitettyä perille saakka.”, Liikkuvan Suomen toimitusjohtaja Antti Luukkanen kertoo.

Kirsi kertoo startistaan itse näin: ”Liikkuva Suomi -valmennuksissa on samat arvot kuin itselläni, joten on mukavaa tehdä töitä kun arvomaailmat kohtaavat.

Taustani on ryhmä- ja yksilövalmennuksissa, joiden kautta olen saanut tutustua läheltä käytännön haasteisiin, joita ihmiset kohtaavat matkallaan kohti terveyttä edistäviä elämäntapoja. Palkitsevinta työssä on tyytyväiset ja hyvinvoivat asiakkaat. Tiimiytymistä työyhteisöjen sisällä on myös ilo seurata.”

Antti jatkaa kokemuksista ensimetreiltä: ”Kirsin kanssa on alusta saakka kaikki toiminut todella hienosti ja helposti. Tiimiin liittyminen meni hyvinkin luontaisesti, ja videoiden tekeminen suomeksi ja englanniksi näyttää sujuvan vaivattomasti. Kun meillä on kohta asiakkaita jo useassa kymmenessä maassa ja lähes kaikilla mantereillakin, niin tekeminen ei ihan heti tule loppumaan. Haasteet kylläkin kasvavat ja monimuotoistuvat, onneksi niistähän me juuri tykätään. Missä suurin haaste, siellä myöskin suurin tarve.”

Antti Luukkanen: ”Tervetuloa tiimiin Kirsi!”

Kirsi summaa lopuksi: ”Terveet elämäntavat voi omaksua pienin askelin suhteuttaen kaikki omaan elämään sopivaksi. Tällä tavoin tavoitamme työntekijöistä enemmistön, sillä kynnys muutoksen tekemiseen on tehty mahdollisimman matalaksi.

Tervetuloa mukaan – olemme mielellämme mukana juuri teidän yrityksen matkassa kohti muutosta.”

(Kuva: Hyvinvointipäivä 2019)

Startissa saavutettu aktiivisuuden ja kannustamisen todellinen huipputaso on saatu yhteisellä tekemisellä säilymään näissä timanttisissa lukemissa, jotka uskoisin joka ikisessä työyhteisössä otettavan vastaan minä tahansa päivänä:

-Osallistumisprosentti 88%

-54.112 kpl kirjattuja merkintöjä (aktiivisuus & hyvinvointi)

-85% osallistujista yli 2,5h liikuntaa / vko (vrt kansallinen keskiarvo on 20%)

-keskimäärin 459 kirjausta / hlö 7,5kk aikana (aktiivisuus & hyvinvointi)

-214.300 kpl annettuja kannustuksia

LähiTapiola Vellamon hallintojohtaja Johanna Siiropää kertoo: ”Olemme Vellamossa tukeneet henkilöstön hyvinvointia jo pidemmän aikaa erilaisin yksittäisin toimenpitein mm. Firstbeat-mittauksin, virkistyssetelein, sekä erilaisia hyvinvointia tukevia teemoja lanseeraten. Vuonna 2020 meillä oli etsinnässä pitkäkestoisempi hanke ja toteutukseen valikoitui tiukan seulan jälkeen Liikkuvan Suomen konsepti.

Henkilöstölle hankittiin kesälahjaksi Liikkuvan Suomen toimittamat Garminin rannekkeet saatesanoin:  Ottakaa heti käyttöön ja pitäkää tallessa, sillä syksyllä näitä tarvitaan! Rannekkeiden ympärillä alkoi heti aktiivinen keskustelu ja Body Battery ym lukemia vaihdettiin aktiivisesti aamukahvin äärellä.

Lanseeraus toteutettiin pandemian keskellä onnistuneesti Teamsilla Liikkuvan Suomen Antti Luukkasen johdolla. Matkan varrella on pidetty useita Liikkuvan Suomen vetämiä yhteisiä digitapaamisia sekä hankkeeseen asetetun ohjausryhmän, että koko henkilöstön kesken. Liikkuvan Suomen hyvistä kokemuksista & ehdotuksesta viisastuneena asetimme hankkeelle hyvän vastaanoton saaneen kannustimen: kun osallistuminen ja aktiivisuus pysyy koko vuoden hyvällä tasolla, voi ansaita peräti viikon ylimääräisen palkallisen loman!

Tässä tilanteessa, kun 90 % henkilöstöstä työskentelee etätöissä, myös Liikkuva Suomi -valmennuksen alustana toimiva HeiaHeia -alusta on toiminut yhteisöllisyyden tukemiseen loistavasti. Valmennuskokonaisuus on häivyttänyt maantieteellisiä ja tiimien välisiä raja-aitoja, sekä tutustuttanut Vellamo-perheenjäseniä entistä paremmin toisiinsa”, Siiropää jatkaa.

Liikkuvan Suomen toimitusjohtaja Antti Luukkanen kertoo: ”Tätä valmennusta on ollut kerrassaan ilo olla rakentamassa alusta saakka. On hienoa kun joissakin yrityksissä ymmärretään ainaisten lupausten sijaan investoida kattavasti myös konkreettisten tekojen synnyttämiseen henkilöstön henkisen ja fyysisen kapasiteetin rakentamiseen askel kerrallaan, sekä yhteisöllisen yrityskulttuurin kestävään kehitykseen.

Olemme toki kaikissa valmennuksissamme vuosien saatossa saaneet aikaan 75-100% osallistumisen, on luonnollisesti hienoa yltää jopa meille hyvään 88% lukemaan. Koska paraskaan valmennusohjelma ei tuota sille asetettuja tavoitteita, jos ihmisiä ei saada osallistumaan. Hyvinvointialan keskiarvot pyörii 20-30% osallistumisen lukemissa, jolloin homma tahtoo jäädä jo entuudestaan motivoituneiden ”kivaksi uudeksi jutuksi”.

Mutta Vellamon tapauksessa osallistujien oma motivaatio, suoritusten määrä, sekä erityisesti huikea kannustuksien määrä (henkilöstö on tsempannut toisiaan yli 200.000 kertaa!), on saatu yhteisillä toimilla jopa käsittämättömän kovalle tasolle. Vaikka asiaa katson luonnollisesti puolueellisten lasien läpi, niin tämä hanke toimii jokaiselle työnantajalle alasta riippumatta malliesimerkkinä siitä, mitä fiksuihin asioihin panostava yritys, näkemystä & uskallusta omaava ylin johto ja edistyksellinen valmennustalo voi parhaimmillaan saada yhdessä aikaan. Näitä tuloksia, joista kaikkein tärkeimpiä ovat osallistujien kertomat kokemukset, ei kumpikaan osapuoli olisi saanut aikaiseksi yksin. 7,5kk on nyt takana, ja yhteinen taival kohti kestävää menestystä toivottavasti vasta alussa”, Luukkanen summaa hymy huulillaan.

”Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tähtäävien elämäntapamuutosten voi jo nyt todeta olevan monen osallistujan kohdalla pysyviä. Hanke on täyttänyt sille asetetut tavoitteet yli odotusten!”, Johanna Siiropää tiivistää yhteistyöhön tyytyväisenä.

Viimeisen 6kk aikana katsetta on asiakkaidemme valmentamisen lisäksi suunnattu kasvavalla trendillä myös sosiaaliseen median kanaviin ja saimmekin timanttisen lisäyksen tiimiin, kun Miia Salminen aloitti marraskuussa 2020 vastaamaan videosisältöjen suunnittelusta, kuvauksesta ja editoimisesta.

”Olen erittäin innoissani päästessäni tuottamaan sisältöä Liikkuva Suomi- tiimille. Liikkuva Suomi -ideologia vastaa hyvin omia ajatuksiani, sillä aktiviinen elämäntyyli kuvastaa hyvin perheemme arkea. Meillä on huippuinnostunut ja osaava tiimi kasassa, ja pääsen antamaan myös omaa panostani joka osa-alueelle, mikä motivoi minua entisestään. ”, Miia Salminen kertoo startistaan tiimissä.

Liikkuva Suomi toimitusjohtaja Antti Luukkanen jatkaa:  ”Aloitus Miian kanssa on ollut monessakin mielessä mahtava. Ensinnäkin pääsimme tarjoamaan Miialle reitin hypätä palkkatyöstä jo hetken aikaan haaveilemaansa maailmaan videoiden tuottamisen parissa, kuitenkin niin että Miialla riittää aikaa tehdä projekteja oman tahtotilansa mukaan myös muille asiakkaille. Miia tuottaa videoita meille noin 3-4 päivää viikossa, sisältöjähän teimme noin 300 videon verran viimeisen vuoden aikana, suomeksi ja englanniksi, eikä tämä ole ainakaan laskemaan päin, joten työtä riittää varmasti tulevaisuudessakin.”

”Yhteistyö Miian kanssa on alusta saakka ollut molemmin puolin helppoa ja innostavaa. Juuri pari viikkoa sitten ehdotin ohimenevänä heittona että ”pitäisikö kuvata hiihtogolf-video”, antaaksemme ihmisille luovia esimerkkejä keksiä uusia liikkumisen ideoita. Varmaankin moni olisi saman tien torpannut moisen hiihtogolf-idean ”typeränä / turhana”, mutta Miia sanoi saman tien ”Loistava idea, lähdetäänkö heti huomenaamusta kuvaamaan”. Seuraavana päivänä klo 12 tämäkin video oli jo editoitu ja levitetty sosiaalisen median syövereihin, hyvällä vastaanotolla. Juuri tätä kaipaamme omaan tiimiimme, osaamista, innostusta, iloa, energiaa, luovuutta ja rohkeutta kokeilla uusia juttuja.”, Antti jatkaa.

”Matka on jo tähän saakka sisältänyt paljon iloa ja aurinkoa, ja tekemisen draivi & suunta on oikea. On mukavaa aloittaa työt joka päivä, kun ympärillä on omaakin innostusta entisestään buustaavia osaavia ihmisiä. Siispä tervetuloa tiimiin Miia!”

Katso Antin ja Miian hiihtogolf-video.
https://youtu.be/LYqHs9zgDto

”Roolini koordinaattorina on huolehtia ja varmistaa asioiden sujuvuus ja pitää langat käsissä. Nautin, kun saan auttaa, olla tukena ja mahdollistamassa Liikkuvan Suomen matkaa ja kasvua.”, aurinkoinen Suvi Hautamäki kertoo.

”Liikkuva Suomi on innostava ja innovatiivinen työpaikka, asioita tehdään ihmiseltä ihmiselle ja ennemmin ennakoiden kuin myöhässä. Hyvinvointi ja sen eri osa-alueista huolehtiminen on enenevissä määrin nouseva trendi ja siihen me Liikkuvalla Suomella luomme ratkaisuja, jotta yksilöt ja työyhteisöt voisivat arjessaan paremmin.”, Suvi jatkaa.

Liikkuvan Suomen toimitusjohtaja Antti Luukkanen: ”Löysimme tiimiimme kaivatun avainpelaajan, mahtava homma kun saimme aina iloisen Suvin joukkueeseen. Olemme laajentuneet viimeisen vuoden aikana vahvasti Suomen rajojen ulkopuolelle, asiakkaiden henkilöstöä löytyy tällä hetkellä 8. eri maasta. Kun samalla myös kuntasektorin valmennukset ovat tulleet jo pitkään menestyksellä tekemiemme yritysvalmennuksien rinnalle, niin valmennuskokonaisuudet alkavat olla melkoisen moniuloitteisia. Timanttiselle koordinaattorille, jolla langat pysyvät käsissä myös tiukoissa paikoissa, on todellakin tarvetta.

Lämpimästi tervetuloa joukkueeseen, Suvi!”

Lisätietoja:
Antti Luukkanen, toimitusjohtaja, antti.luukkanen@liikkuvasuomi.fi, 044 381 3336
Suvi Hautamäki, koordinaattori, suvi.hautamaki@liikkuvasuomi.fi, 040 745 3879

“Nautin, kun pääsen auttamaan ihmisiä voimaan paremmin ja antamaan heille avaimet mielekkäämpään arkeen”, Juho Rinne kertoo. ”Samalla kun arkipäivät saadaan maistumaan paremmille ja töissä viihdytään, työnantajatkin menestyvät ja kaikki voittavat. Kulunut vuosi on ollut monelle vaikea, joten on hienoa päästä mukaan Liikkuvan Suomen tiimiin tekemään tulevasta vuodesta parempi”, Juho toteaa.

”Liikkuva Suomi on kasvun polulla, on hienoa löytää joukkueeseen Juho Rinteen kaltaisia loistotyyppejä”, Liikkuvan Suomen toimitusjohtaja Antti Luukkanen linjaa. ”Juhon ymmärrys fysiologiasta sekä pitkä valmennuskokemus ovat kehittäneet hänen valmennustyyliään maanläheiseksi ja tutkittuun tietoon pohjautuvaksi. Juho on hyvä vahvistus osaavaan valmennustiimiimme”, Antti Luukkanen jatkaa.

“Liikkuvalla Suomella on hieno konsepti työelämän kehittämiseen yksilöiden ja yritysten kautta. Ideana on tuoda kuormituksen hallinta osaksi yhteisöjen toimintakulttuuria, sekä mahdollistaa ihmisten hyvinvoinnin parantaminen juuri nyt, eikä vasta pandemian loppuessa tai eläkeiän koittaessa”, Juho Rinne summaa lopuksi.

Lämpimästi tervetuloa joukkueeseen Juho!

Lisätietoja:

Antti Luukkanen, toimitusjohtaja, antti.luukkanen@liikkuvasuomi.fi, 044 381 3336

Juho Rinne, valmentaja, juho.rinne@liikkuvasuomi.fi, 040 041 0984

”Siemens on teknologisesti edelläkävijä ja meidät tunnetaan siitä, että asiakasratkaisut ovat ensiluokkaisia. Haluamme olla edelläkävijöitä myös siinä, miten huolehdimme omasta porukastamme”, Siemens Osakeyhtiön henkilöstöjohtaja Heidi Moilanen linjaa.

Pilottivaiheessa olevan hankkeen tueksi päätettiin ottaa käyttöön yhteisöllinen ja kannustava Liikkuva Suomi -valmennusohjelma. Mobiilissa ja netissä toimivan yhteisöllisen alustan päälle rakennetun valmennusohjelman avulla Siemensin Suomen ja Baltian henkilöstö saa arkeensa selkeät mittarit, pääsee kirjaamaan aktiivisuussuoritteita sekä hyvinvointitekoja toinen toistaan kannustaen. Mukana on myös aktiivisuutta, sykevälivaihtelua, palautumista ja kehon voimavaroja mittaavat laitteet. Tavoite on selkeä, entistäkin parempi arjessa jaksaminen sekä fyysinen ja henkinen hyvinvointi.

”Etätyön aikana emme näe toisiamme niin paljon kuin ennen ja on haasteellisempaa huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista. Tätä asiaa halusimme parantaa, ja siksi päätimme panostaa hyvinvoinnin valmennusohjelmaan. Valitsimme kumppaniksi juuri Liikkuvan Suomen, koska heillä on erinomaiset näytöt siitä, miten henkilöstö saadaan valmennusohjelmaan mukaan korkealla osallistumisprosentilla”, Heidi Moilanen kertoo.

”On hienoa huomata, millä innolla ja energialla Siemensin henkilöstö on saatu motivoitua valmennusohjelmaan mukaan”, Liikkuvan Suomen toimitusjohtaja Antti Luukkanen iloitsee. ”Ensimmäisen valmennusjakson aikana keskitymme lepoon ja palautumiseen, jotka ovat ensiarvoisen tärkeää vastapainoa hektiselle arjelle, varsinkin nyt kun Siemensin henkilöstön arki on etätyön yleistymisen myötä muuttunut”, Antti Luukkanen toteaa.

Lisätietoja ja haastattelut

Antti Luukkanen, toimitusjohtaja, Liikkuva Suomi, 044 381 3336, antti.luukkanen@liikkuvasuomi.fi

Heidi Moilanen, henkilöstöjohtaja, Siemens Osakeyhtiö, 044 525 3990, heidi.moilanen@siemens.com

”Loimi Liikkuu” -nimeä kantanut ohjelma on tuonut yhteisöön taikatemppujen ja tempausten sijaan uusia arkeen sijoittuvia valintoja sekä pysyviä muutoksia pieni askel kerrallaan.

Loistava osallistuminen, huimia tuloksia

Loimi Liikkuu -ohjelmaan on saatu mukaan 79 % henkilöstöstä, aktiivisuuskirjauksia on kerätty yhdessä 7.400 kpl ja henkilöstö on tsempannut toisiaan HeiaHeia-sovelluksessa toimivassa yhteisössä yli 21.000 kertaa. Kirjauksia on tullut kaiken kaikkiaan 157 eri lajista. Uusia liikuntamuotojakin on valmennuksen aikana löytynyt, yhteisen tekemisen merkittävän kasvun lisäksi.

TOP 10 lajit:

1. Kävely
2. Koiran ulkoiluttaminen
3. Pyöräily
4. Juoksu
5. Kuntosali
6. Lankku
7. Sauvakävely
8. Uinti
9. Golf
10. Hiihto

TOP 5 hyvinvointiteot:

1. Hyvä yöuni
2. Aikaa läheisten kanssa
3. Litra vettä päivässä
4. Ajoissa nukkumaan
5. Hissitön päivä

”Liikkuva Suomi – valmennuksessa pidän erityisesti siitä, että mukaan saadaan ikuisien suunnitelmien sijaan paljon aitoa arkista tekemistä. Minulle valmennusohjelmaan mukaan lähtö tarkoitti sitä, että löysin viimein arkeeni soveltuvan konkreettisen keinon lähteä parantamaan jaksamistani ja hyvinvointiani. Nyt reilu puoli vuotta startin jälkeen olen varma, että tätä matkaa alati parempaan oloon en kesken jätä”, LähiTapiola Loimi-Hämeen Ritva Lehtonen kertoo.

Katso Ritvan Liikkuva haastattelu kesäkuulta 2020 (3:30) tästä linkistä.

”Liikkuva Suomi -ohjelman startin taustalla on LähiTapiola Loimi-Hämeessä tehty päätös nostaa henkilöstön hyvinvointi ykkösasemaan. On ilo huomata, kuinka rohkeasti porukkamme on lähtenyt mukaan esim. uusiin lajikokeiluihin ja jakanut kokemuksiaan organisaation sisällä toisiaan hienosti kannustaen”, LähiTapiola Loimi-Hämeen liiketoimintajohtaja Marko Sinkkonen toteaa.

Katso Markon Liikkuva haastattelu kesäkuulta 2020 (2:51) tästä linkistä.

”On upeaa seurata LähiTapiola Loimi-Hämeen henkilöstön aktiivista otetta ja osallistumisintoa”, Liikkuvan Suomen toimitusjohtaja Antti Luukkanen iloitsee. ”Yhteisöllisestä videovalmennuksesta on saatu paljon positiivista palautetta, erityisesti kun ihmiset ovat olleet etätöissä ja monen arki on muuttunut merkittävästi lyhyessä ajassa. Keskityimme keväällä muuttuvan arjen hallintaan, palautumisen varmistamiseen, päivien rytmitykseen, etätyön organisointiin ja henkiseen hyvinvointiin. Palautteiden perusteella tämä oli oikea valinta ja sillä tiellä jatkamme tulevissakin valmennuksissa.”

Lisätietoja:

Antti Luukkanen, Toimitusjohtaja, Liikkuva Suomi, puh. 044-3813336, antti.luukkanen@liikkuvasuomi.fi

Marko Sinkkonen, Liiketoimintajohtaja, LähiTapiola Loimi-Häme, puh. 044-4314578, marko.sinkkonen@lahitapiola.fi

Tiina siirtyy uuteen työhönsä Kiipulasäätiön työhyvinvointipalveluiden vastuutehtävistä ja tuo mukanaan pitkän kokemuksen työikäisten kuntoutuksesta, hyvinvoinnista asiantuntijapalveluista ja kuntotestauksesta. Kokemusta on kertynyt laajalti myös johdon sparrauksesta ja valmentamisesta yritys- ja kuntasektorista.

Tiinan vastuualueella on jatkossa valmennusten vetäminen ja kehittäminen: ”Kokemukseni mukaan toimenpiteet hyvinvoinnin parantamiseksi käynnistyvät usein vasta silloin, kun on jo liian myöhäistä. Nyt haluankin toimia etulinjassa, missionani saada yritysten ja yhteisöjen henkilöstö voimaan paremmin sekä työssä että vapaa-ajalla.”

”Liikkuva Suomi on yritysten ja yhteisöjen luotettava yhteistyökumppani. Liikkuva Suomi on toimija, joka oikeasti saa asiakkaidensa henkilöstön osallistumaan, parantamaan elämäntapojaan ja siten myös arkista jaksamistaan. Asiakkaan kannalta tällä on kiistaton positiivinen vaikutus yrityskulttuuriin, työnantajamielikuvaan ja yrityksen kassavirtaan”, Tiina linjaa.

Liikkuvan Suomen Toimitusjohtaja Antti Luukkanen: ”Saimme merkittävän avainpelaajan valmennustiimiimme, hienoa että Tiina halusi tulla juuri meidän joukkueeseen kehittämään itseään, sekä meidän valmennustuotetta eteenpäin. Pystymme jatkossa tarjoamaan entistäkin enemmän lisäarvoa tuottavia palveluita johdolle ja henkilökunnalle, yritys- ja kuntasektoreissa.”

OP Helsinki haluaa olla edelläkävijä henkilöstön hyvinvoinnin ja kuormituksen hallintaan panostamisessa. Liikkuvan Suomen kesäkuussa 2020 alkanut valmennusohjelma kulkee nimellä Hyvinvointihaaste ja nimensä mukaisesti sen ydinajatuksena on innostaa jokainen OP Helsingin henkilöstössä liikkumaan, syömään ja lepäämään omien voimavarojensa mukaisesti ja tätä kautta kehittämään arjen aktiivisuutta, resilienssiä ja kuormituksen hallintaa. Henkisen hyvinvoinnin edistäminen on kasvava osa kokonaisuutta.

– Työntekijäkokemus on yksi strategisista painopistealueistamme. Uskomme, että panostaminen ihmisten hyvinvointiin on yksi tärkeimmistä asioista työntekijäkokemuksen kehittämisessä ja draivin ylläpitämisessä, kertoo OP Helsingin toimitusjohtaja Jarmo Viitanen. – Uskomme, että henkilöstömme hyvinvointi näkyy myös asiakkaillemme erinomaisena asiakaskokemuksena.

Aktiivisuus tarttuu

Liikkuva Suomi -valmennusohjelman avulla saavutetut hyvät tulokset ja kollegoiden kannustus ovatkin tuoneet reilusti lisää aktiivisuutta työyhteisöön sekä lisänneet mielenkiintoa henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja sen päivittäiseen seuraamiseen.

Keskeisiä tuloksia (osallistujia 12kk aikana 618 henkilöä):

• osallistumisprosentin keskiarvo 75%
• aktiivisuuslaitteen liittäneiden määrä: 82% osallistujista
• askeleiden määrä yhteensä: 737 759 919 (n 16 x maapallon ympäri)
• askeleet / hlö / vrk keskimäärin: 7289 askelta / vrk
• kannustuksia yhteensä: 95 205 kpl

– Liikkuva Suomi valikoitui kumppaniksemme, koska tarvitsimme osaavan kumppanin innostamaan henkilöstöä ja jakamaan osaamistaan kokonaisvaltaisesti liikkumisen, ravinnon, unen ja palautumisen merkityksestä. Olemme pitkin matkaa olleet tosi tyytyväisiä yhteistyöhön, kertoo OP Helsingin henkilöstöjohtaja Elina Aho. – Meillä on aktiivinen ja rento työyhteisö. Meillä johtaminen lähtee siitä, että halutaan onnistua yhdessä tiiminä. Eri teemajaksojen haasteet ovatkin innostaneet tiimejä ja jokainen voi seurata omaa aktiivisuuttaan älyrannekkeen ja Parempi vire -sovelluksen avulla.

Hyvinvointi osana yrityskulttuuria

Hyvinvointihaasteen hyvät tulokset ovat antaneet hyvän alun pitkäjänteiselle työlle hyvinvointikulttuurin rakentamiseksi. – Hyvinvointi on ollut säännöllisesti teemana esillä yhteisissä tapaamisissamme henkilöstön kanssa. Ympäri organisaatiotamme toimivilla hyvinvointilähettiläillä on ollut tärkeä rooli henkilöstön tukemisessa, kertoo Elina Aho. – Monet ovat vähitellen ryhtyneet pohtimaan näitä asioita omassa elämässään. Innokkaimmat jakavat jo omia hyvinvointivinkkejään yhteisellä Hyvinvointi-kanavallamme Teamsissä. Tästä on hyvää jatkaa yhteisen hyvinvointikulttuurin rakentamista.

OP Helsinkiä voi aidosti pitää edelläkävijänä henkilöstön hyvinvointiin ja sen johtamiseen liittyvissä asioissa, toteaa Liikkuvan Suomen toimitusjohtaja Antti Luukkanen. Yhteistyö yrityksen sisälle perustetun ohjausryhmän ja hyvinvointilähettiläiden kanssa on ollut intensiivistä ja asiaa on haluttu alusta lähtien viedä syvälle yrityksen päivittäiseen toimintaan. Vaikka valmennusohjelmamme käynnistettiin kesälomien alla 2019, niin mukaan saatiin innostettua kesän aikana yli 80% henkilökunnasta. Aktiivisuutta on kertynyt loistava määrä, mm askelmäärässä mitattuna ollaan taivallettu yhdessä noin 16 kertaa maapallon ympäri ja henkilöstö on kannustanut toisiaan lähes 100.000 kertaa. Aktiivisuus on pysynyt hyvällä tasolla koko vuoden ajan, tämä on ollut monella tapaa antoisa yhteinen matka, Luukkanen kertoo.

TOP 5 lajit OP Helsingin Hyvinvointihaasteessa:

1. Kävely
2. Juoksu
3. Pyöräily
4. Kuntosali
5. Koiran ulkoiluttaminen

Lisätietoja Liikkuva Suomi -palvelusta: Antti Luukkanen, antti.luukkanen@liikkuvasuomi.fi, puh. (044) 381 3336

Uusimman Henkilöstöliikuntabarometrin perusteella vain noin 20% yrityksistä hyödyntää digitaalisia ratkaisuja osana henkilöstöliikunnan toteutusta. Kääntäen, kahdeksan kymmenestä työpaikasta toteuttaa henkilöstöliikuntaa varsin perinteisiin menetelmiin nojaten. Suomen Aktiivisin Työpaikka -kokonaisuudesta Olympiakomiteassa vastaava Jesse Kaarna odottaa innolla uuden kumppanuuden tuomia mahdollisuuksia:

”Vaikka digitaaliset ratkaisut ovat olleet jo vuosikausia arkipäivää muussa yritysten toiminnassa, ei niitä ole vielä kovin laajasti hyödynnetty henkilöstön liikunnan ja terveyden edistämisessä. Kuluttajapuolella nämä digitaaliset ratkaisut ja applikaatiot ovat jo arkipäivää. Itse näen näissä erittäin paljon hyödyntämätöntä potentiaalia sekä yrityksen että yksittäisen työntekijän näkökulmasta.”

Hyötyjä yritykselle ja työntekijöille

Yritykselle digitaaliset ratkaisut tuovat monipuolisuutta ja kustannustehokkuutta aktiivisuuden ja hyvinvoinnin kasvattamiseen, kun palvelut eivät ole enää aikaan tai paikkaan sidottuja. Ne tarjoavat keinon tavoittaa koko henkilöstö tasapuolisesti aina kotikonttoreista sivutoimipisteisiin ja ohjelman voi suunnitella sekä käynnistää 100% etänä. Digiratkaisut tarjoavat myös aputyökaluja kehityksen seurantaan, vaikuttavuuden arviointiin sekä uudenlaisia keinoja kannustukseen ja motivointiin. Miltä esimerkiksi kuulostaisi toteutus, jossa etävalmentajana toimisi Olympiaurheilija Kalle Lassila, vaihtuvateemaiset valmennussisällöt käsittelisivät monipuolisesti henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kehitystä ja aktiivisuusmerkintöjä keräämällä voisi ansaita ylimääräisiä vapaapäiviä?

Myös työntekijät hyötyvät monipuolisemmasta lähestymistavasta aktiivisuuden lisäämiseen lähtötasosta riippumatta.
Tottumattomalle liikkujalle kynnys perinteisiin liikuntapalveluihin – vaikkapa yrityksen omalle kuntosalille menoon – voi olla korkealla. Uudentyyppiset ratkaisut voivat madaltaa kynnystä liikunnan aloittamiseen tai yrityksen hyvinvointihankkeisiin osallistumiseen. Digitaalisen alustan, ihmisen normaaliin arkeen sopeutuvan valmennusohjelman ja inspiroivan etävalmentajan avulla kipinä liikkumiseen saattaakin syttyä säännöllisten kävelylenkkien avulla oman kodin tutussa ja turvallisessa lähiympäristössä.
Myös kiireinen arki asettaa haasteita monelle työikäiselle, eikä osallistuminen perinteisiin liikuntapalveluihin kuten firman salibandyvuorolle ole ajanpuutteen vuoksi mahdollista. Digitaaliset liikuntapalvelut voivat tarjota omiin aikatauluihin sopivamman keinon liikunnan ja liikkeen lisäämiseen. Kaikki arkinen aktiivisuus kuten siivous ja nurmikon leikkaaminen lasketaan mukaan, hyvinvointi kasvaa mielekkäimmin passiivisuutta vähentämällä.

Yhteisöllisyys ja motivointi tärkeää

Liikkuva Suomi on onnistunut siinä, missä moni digitaalinen palvelu floppaa: joidenkin palveluiden käyttö voi tuntua etäiseltä ja into käyttöön saattaa sammua pian aloittamisen jälkeen, ellei asiaa ole huomioitu toteutuksessa. Liikkuva Suomen ratkaisussa jo suunnitteluun otetaan mukaan asiakkaalle perustettavan hyvinvoinnin ohjausryhmän jäseniä. Omistajuus säilyy yrityksellä itsellään ja kaikki suunnitellaan tukemaan liiketoiminnan kehitystä. Liikekään ei tällöin lopu siihen, kun valmentaja astuu ulos ovesta. Mukaan on tuotu myös yhteisöllisyyttä tukevia elementtejä, ulkoisiakin kannusteita sisäisen motivaation löytämisen tueksi, sekä inspiroivia valmentajia teemaluentoineen ja -valmennussisältöineen. Tulokset ovat olleet kovia: toteutusten keskiarvoinen osallistumisprosentti on 83%.

Liikkuva Suomen toimitusjohtaja Antti Luukkanen:

”Lähdemme suurella innolla mukaan Suomen Aktiivisin Työpaikka -konseptin kumppaniksi. Meidän valmennusohjelmissa ei palkita niitä jotka juoksevat pisimmälle tai kovimpaa, sisällöt on suunniteltu 100% tavallisen ihmisen arkeen soveltuviksi. Pienet arkiset asiat ratkaisevat hyvinvoinnin kehityksen pitkällä tähtäimellä, pikadieetit tai muut taikatemput eivät tuo mukanaan hyvää oloa edes lyhyessä juoksussa. On mielenkiintoista lähteä kehittämään yhteistyötä myös muiden SAT-kumppanien kanssa.”

“On upeaa olla mukana lisäämässä työikäisten liikettä ja auttamassa yrityksiä nykyaikaisen henkilöstöliikunnan toteuttamisessa, joka tarkoittaa meidän tapauksessa paljon muutakin kuin työpaikan punttisalia ja sählykerhoa. Jokainen saa liikkua oman elämäntilanteen ja kuntopohjan mukaisesti, henkisen jaksamisen ollessa kasvava osa kokonaisuutta nykymaailmassa.”

Lisätietoja Liikkuvan Suomen palveluista: antti.luukkanen@liikkuvasuomi.fi, 044 381 3336, www.liikkuvasuomi.fi

Toyota ja Liikkuva Suomi aloittivat kokonaisvaltaisen hyvinvointiin keskittyvän valmennusohjelman huhtikuun puolivälissä keskellä muuttuvaa arkea, joka koettelee lähes jokaista työyhteisöä ja sen jäsentä. Liikkuva Suomi -ohjelma on otettu henkilöstön keskuudessa ilolla vastaan, mukaan onkin lähtenyt jo yli 80 prosenttia henkilöstöstä. Starttia on helpottanut myös se, että henkilöstö saa käyttää tunnin työaikaa viikossa liikkumiseen.

Yhteisöllisen ja kannustavan HeiaHeia-sovelluksen päällä toimivan Liikkuva Suomi -valmennusohjelman ensimmäisen jakson aikana keskitytään resilienssiin, palautumiseen sekä etätyön tekemisen käytäntöihin muuttuvassa arjessa. Jakson aikana Liikkuva Suomi tuottaa mm. kolme valmennusvideota viikossa yhteistyössä Psykologitoimisto Crescon kanssa.

”Henkilöstön hyvinvointi on meille strategisesti tärkeä asia. Kuten tiedämme, liikuntaan, ravintoon ja lepoon panostaminen lisää terveydellisiä hyötyjä ja sillä on myös monia muita positiivisia vaikutuksia. Kaikenlainen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kannustaminen mm. liikuntakerhojen kautta on ollut perinteisestikin osa yhtiömme yrityskulttuuria”, Toyota Auto Finlandin hallintojohtaja Harri Heinonen toteaa.

”Jo saaduista hyvistä tuloksista huolimatta aikaisempi toimintamallimme ei ole tavoittanut aivan kaikkia. Uskomme, että Liikkuva Suomi -ohjelman avulla saamme entistä useamman mukaan arkisen jaksamisen kehittämisen pariin kannustavan ja monipuolisen sisällön kautta. Kyse on kokonaisvaltaisesta näkökulmasta, jossa hyvinvointi on sekä henkilön että työnantajan etujen mukaista, tuo lisää vireyttä ja kehittää hyvän tsemppihengen avulla samalla koko työyhteisöä. Tämän vuoksi siihen kannattaa panostaa”, Harri Heinonen jatkaa.

”Päädyimme yhteistyöhön juuri Liikkuvan Suomen kanssa, koska HR-tiimimme on verrattain pieni ja halusimme varmistaa, että pystymme panostamaan hankkeeseen myös silloin kun HR-tiimillä on muita kiireitä. Tämän vuoksi halusimme luotettavan kumppanin. Liikkuvalla Suomella on hyviä näyttöjä siitä, kuinka ihmisiä kannustetaan mukaan kehittämään henkilökohtaista virettään ja jaksamaan arjessa paremmin. Myös mahdollisuus suunnitella hanketta yhdessä ja riittävän pitkällä tähtäimellä tuo uskoa hankkeen menestykseen”, Toyota Auto Finlandin henkilöstöpäällikkö Heikki Laukkanen sanoo.

Jokainen henkilökunnan jäsen kutsutaan valmennukseen henkilökohtaisesti. Poikkeavissa oloissa täysin etäyhteyksillä toteutettu startti on ollut erittäin onnistunut. Viisi päivää kutsujen lähetyksen jälkeen mukana on jo yli 70 prosenttia henkilökunnasta.

”Liikkeellelähtö on ollut todella vauhdikas. Miltei kaikki ovat jo kirjanneet aktiviteetteja ja yhdessä olemme kirjanneet jo yli 400 tuntia liikuntaa, mikä on oikein hyvä tahti. On ollut myös hauska huomata, kuinka ahkerasti toisten kirjauksia kommentoidaan ja kuinka runsaasti porukka kannustaa toisiaan. Tämä on erityisen hienoa juuri nyt, kun miltei kaikki ovat etätöissä eikä normaalia sosiaalista kanssakäymistä työkavereiden kanssa juuri ole”, Heikki Laukkanen toteaa.

”Otamme innolla vastaan haasteen Toyotan henkilöstön jaksamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittämisestä ”, Liikkuvan Suomen toimitusjohtaja Antti Luukkanen toteaa. ”Henkilöstön hyvinvoinnin suunnitelmallinen kehittäminen on ennen kaikkea strateginen valinta. On hienoa, että Toyotalla halutaan lisätä panostusta henkilöstön voimavarojen turvaamiseen erityisesti näinä aikoina, kun arki on monessa yrityksessä radikaalisti muuttunut”, Antti Luukkanen jatkaa.

Lisätietoja:

Heikki Laukkanen, Henkilöstöpäällikkö, Toyota Auto Finland, 050 535 3619, heikki.laukkanen@toyota.fi.

Antti Luukkanen, Toimitusjohtaja, Liikkuva Suomi, 044 381 3336, antti.luukkanen@liikkuvasuomi.fi.

Liikkuva Suomi -valmennusohjelman ensimmäinen vuosi Sony Music Finlandilla tuotti niin hyviä tuloksia, että henkilöstön kuormituksen hallintaan panostaminen päätettiin nostaa uudelle tasolle.

Olennaisena lisäyksenä viime vuoteen verrattuna on motivointijärjestelmä, jonka avulla lisääntynyt työkyky tuo myös lisää lomapäiviä. Valmennusohjelman avulla jokainen osallistuja kerryttää hyvinvointipisteitä, joiden kasvanut saldo on suoraan verrannollinen ansaittuun lisälomaan.

Näin Sony Music Finlandin Finance Director Olli Sjöström kertoo Liikkuva Suomi -valmennusohjelman positiivisista vaikutuksista henkilöstön jaksamiseen ja organisaation kehitykseen:

Hyvinvoiva henkilöstö on keskeinen voimavara

”Meille hyvinvoivat työntekijät ovat ensiarvoisen tärkeitä. Henkilöstön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin panostamalla on mahdollista saavuttaa huikeita tuloksia, niin yrityksen kuin jokaisen työntekijän oman hyvinvoinnin kannalta.”

Arkisen aktiivisuuden kasvattaminen riittää

”Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parantaminen lähtee pienistä arkisista teoista, joilla kasvattaa aktiivisuutta. Hyvinä esimerkkeinä ovat esim. portaiden nousu 5. kerroksen toimistoomme, jääminen pois yksi metro- tai bussipysäkki normaalia aiemmin tai käveleminen vähän kauempana sijaitsevaan lounasravintolaan.”

Muutokset vievät oman aikansa

”Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parantaminen on kestävyyslaji. Muutokset lähtevät pienistä arkisista hyvinvointiteoista, joita pitää vaan jaksaa toistaa päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen. Itse en usko lyhytkestoisiin dieetteihin tai harjoitusohjelmiin, joilla pyritään saamaan vaikutukset äärimmäisen nopeasti. Pysyvä, terveellä pohjalla oleva muutos on mahdollista saavuttaa vain pidemmän ajan kuluessa.”

Kilpailu ei keskiössä

”Alusta asti olemme painottaneet, että hyvinvointiohjelman tarkoituksena ei ole tehdä kaikista marathon-juoksijoita tai täyden matkan triathlonisteja. Keskiössä on yksittäisen työntekijän henkilökohtaisen hyvinvoinnin parantaminen. Olemme ottaneet mukaan tiimikohtaisia kilpailuja lähinnä ryhmähengen parantamisen ja leikkimielisen, hyvässä hengessä tapahtuvan tekemisen merkeissä. On ollut ilo huomata, että pelillistämisen avulla saamme aktivoitua mukaan mahdollisimman monia työntekijöitämme.”

Selkeät vaikutukset

”Yksilötasolla olemme havainneet selkeitä vaikutuksia kasvaneena tehokkuuteena, sairauspoissaolojen vähenemisenä sekä yleisenä vireystason parantumisena. Yrityksenä olemme jo nyt voittajia, vaikka matka on vasta alkanut.”

”On ollut ilo seurata Sony Music Finlandin henkilöstön matkaa kohti parempaa jaksamista jo yli vuoden ajan. Porukan aktiivisuus on ollut hyvällä tasolla heti ensimmäisen vuoden alusta asti. Lisääntyneen hyvinvoinnin yhdistäminen lisääntyneeseen vapaa-aikaan tuntuu olevan hyvä yhdistelmä”, Liikkuvan Suomen toimitusjohtaja Antti Luukkanen toteaa.

”Uudistetun työkykylaskurin yhdistäminen lisääntyneisiin lomapäiviin on motivoinut myös uusia ihmisiä liittymään valmennusohjelmaamme. Hienoa huomata, että Sony Music Finlandilla on uskallettu tehdä uraauurtavia päätöksiä ihmisten paremman jaksamisen eteen”, Antti Luukkanen jatkaa.

Lisätietoja:

Antti Luukkanen, Toimitusjohtaja, Liikkuva Suomi, puh. 044-381 3336, antti.luukkanen@liikkuvasuomi.fi

Olli Sjöström, Finance Director, Sony Music Finland, puh. 040-5781840, olli.sjostrom@sonymusic.com

Eilen illalla laitoin seuraavan päivän vaatteet tuolin nojalle valmiiksi, latasin kahvinkeittimen ja varmistin, että olin pakannut uimakassiin kaiken tarvittavan. Laitoin kaiken hyvissä ajoin valmiiksi, sillä aamulla kello soi jo kuudelta ja viimeistään puoli seitsemältä piti olla autossa matkalla kohti Allas Sea Poolia. Olimme sopineet treenattavan kanssa sinne aamutreenit.

Odotin aamua innolla, sillä maanantaiset aamu-uinnit ennen työpäivän alkua ovat hyvistä aikeista huolimatta pikku hiljaa jääneet. Syksyisestä uimakoulusta en olisi jäänyt mistään hinnasta pois, mutta nyt omatoimisesti lähteminen on huomattavasti haastavampaa. Yhdessä sovituista treenitreffeistä on niin paljon helpompaa pitää kiinni, varsinkin, kun kyseessä on uusi laji ja uusi rutiini.

Aamulla ensimmäiseksi join ison lasin vettä, suihkautin suuhun D-vitamiinit, napsautin kahvinkeittimen päälle ja kahvin tippuessa pesin kasvot, hampaat ja puin päälle. Venyttelyt jäivät vain muutamaan minuuttiin, parempi sekin kuin ei mitään. Varttia myöhemmin istuin jo autossa kahvikuppini kanssa. Aamulypsyä kuunnellessa mietin, kuinka tietyt rutiinit helpottavat kummasti arkea.

Onnistunut aamu alkaa illalla

Nautin rauhallisista ja kiireettömistä aamuista silloinkin, kun aikaa on vähän. Siksi valmistelen seuraavan päivän tavarat jo edellisenä iltana valmiiksi, tällä varmistan myös ettei mitään unohdu. Samalla päästän irti ajatuksista, jotka muuten muistuttaisivat koko ajan aamulla muistettavista asioista. Mieli rauhoittuu ja unikin on todennäköisesti laadukkaampaa. Aamulla on myös huomattavasti mukavampi herätä, kun ei tarvitse etsiä mystisesti kadonneita tavaroita, joskus on nimittäin saattanut käydä niinkin.

Herätyskelloni soi aamuisin mieluummin muutaman minuutin liian aikaisin kuin liian myöhään. Aamut ovat omaa aikaani ja haluan nauttia niistä rauhassa. Kaikki aamut eivät ole läheskään samanlaisia, mutta iso vesilasi, aamukahvi, aamiainen ja venyttelyt kuuluvat jokaiseen aamuuni. Venyttelen silloinkin, kun ei huvittaisi, sillä tiedän, että rutiineista lipsuessa on vaikea saada motivaatiota takaisin. Alkusyksystä rutiini jäi, ja uudelleen aloittaminen oli työn ja tuskan takana. Siksi lyhytkin on parempi kuin ei ollenkaan.

Jos työt sallivat, treenaan mieluiten heti aamusta. Olen aamuvirkku ja tehokkaimmillani heti aamuista. Pieni liikunta heti aamusta tekee hyvää ja mikäpä sen parempi, jos liikunta tulee vielä näin työn ohessa. Siksi usein suosin myös työmatkaliikuntaa. Kerran, kun itselle tärkeät rutiinit on saanut osaksi arkea, sujuvat ne kuin hampaiden harjaaminen – ilman sen kummempaa eforttia.

Alla vielä resepti chiavanukkaaseen, joka on nopea tehdä edellisenä iltana valmiiksi. Chiapudding on täyttävä ja pitää nälän pitkään loitolla. Siksi suosin sitä etenkin aamuisin, sillä aamupalan ja lounaan väli saattaa usein venähtää helposti useaan tuntiin. Valmista chiavanukas jo etukäteen ja jos et esimerkiksi vielä heti herätessä ole nälkäinen, kulkee vanukas kätevästi säilytysrasiassa mukana työpaikalle.

Tsemppiä aamuun ja päivään!

Heidi

CHIAVANUKAS (gluteeniton ja maidoton)

2 1/2 dl cashewpähkinöitä

5 dl vettä

pala tuoretta inkivääriä 

kurkumaa

ripaus suolaa

1 tl hunajaa

kypsä banaani

1 dl chiansiemeniä

Sekoita pähkinät, vesi ja mausteet kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon kypsä banaani ja jatka ajamista. Siirrä vanukas säilytysrasiaan ja lusikoi joukkoon vielä chiansiemenet. Anna vanukkaan tekeytyä vähintään puolisen tuntia tai yön yli. Tarjoile esimerkiksi marjojen, banaanisiivujen ja granolan kanssa. Vanukas säilyy jääkaapissa 3-4 päivää.

Lepoon ja palautumiseen kannattaa panostaa

On hyödyllistä pysähtyä ajoittain pohtimaan, onko nukkumiseen käyttämäsi aika riittävä kokonaisvaltaisen palautumisen ja jaksamisen suhteen. Listasimme alle muutamia kysymyksiä, joiden kanssa pääset alkuun oman vireystilasi ja levon riittävyyden tarkastelussa:

• Heräätkö aamuisin virkeänä ja levänneenä?
• Jaksatko päivisin keskittyä työtekoon?
• Riittääkö sinulla energiaa vapaa-ajan aktiviteeteille ja läheisille työpäivän jälkeen?
• Onko sinun helppo nukahtaa iltaisin?

Edellä esitettyjen kysymysten tarkoituksena on herättää sinua ajattelemaan päivittäistä jaksamistasi ja vireystilaasi. Normaalitilanteessa ihminen kokee aamulla herätessään olevansa virkeä ja kykenevänsä keskittymään työpäivän aikaisiin työtehtäviin. Työpäivä ei kuitenkaan vie kaikkia mehuja, vaan virtaa riittää myös vapaa-ajan harrastuksiin ja läheisten kanssa jaettaviin hetkiin. Iltaisin on normaalia, että nukahtaminen vie noin 15-30 minuuttia siitä, kun olet mennyt sänkyyn, mutta ei sen kauempaa.

Jos huomasit vastaavasi johonkin edellä esitetyistä kysymyksistä kielteisesti, on hyvä pysähtyä pohtimaan, onko kyseessä väliaikainen ja ohimenevä haaste vai onko tilanne jatkunut samanlaisena jo pidempään. Pitkään jatkuneeseen väsymystilaan on syytä suhtautua vakavasti.

Pohdi niitä tekijöitä, jotka aiheuttavat sinulle väsymyksen tunnetta. Olisiko arjessasi mahdollista tehdä muutoksia, jotka antaisivat sinulle enemmän aikaa levätä ja palautua?

Varmista lisäksi, että hyvinvoinnin peruspilarit ovat kohdallasi kunnossa:

• Syötkö tarpeeksi monipuolista ja ravitsevaa ruokaa?
• Oletko päivittäin aktiivinen ja liikutko suositusten mukaisesti?
• Nukutko tarpeeksi öisin ja huolehditko jaksamisestasi ja lepohetkistä myös päivän aikana?

Palautumisen tulisi olla kokonaisvaltaista – sekä kehon että mielen akkujen tulisi latautua levon aikana. Palautuminen on myös aktiivista toimintaa! Kevyt liikunta, harrastukset tai ystävien tapaaminen palauttavat ennen kaikkea mieltä ja henkisiä voimavaroja.

Käytä siis hetki oman jaksamisesi ja palautumisesi tarkasteluun! Vireystilan kohoaminen saa sinut voimaan paremmin – niin fyysisesti kuin henkisestikin!

Kiinnostuitko? Ota meihin yhteyttä!

Antti Luukkanen: antti.luukkanen@liikkuvasuomi.fi / +358 44 381 3336

Korkeasaaren eläintarhan henkilökunta tekee paljon fyysistä työtä. Työpäivän aikana työntekijät kerryttävät askeleita kävelemällä pitkin tarha-aluetta, nostelevat painavia kuormia ja pitävät muun muassa kulkuväylät puhtaina. Päivittäinen kuormitus nousee useilla jo työpäivän aikana niin korkealle tasolle, että terveyttä edistävän liikunnan määräsuositukset tulevat täyteen.

Työyhteisön sisällä työntekijöiden välillä on kuitenkin paljon hyvinkin erilaisia  työtehtäviä. Osa työntekijöistä viettää suurimman osan työajastaan toimistossa, jolloin fyysinen aktiivisuus ei välttämättä yllä samalle tasolle kuin päivänsä tarhan puolella työtä tekevillä. Näin ollen myös hyvinvoinnin kannalta on olennaista keskittyä löytämään jokaiselle henkilökohtaisesti tärkeimmät kehityskohteet.

Yhteisiä hyvinvoinnin peruspilareita on kuitenkin hyvä tarkastella meistä jokaisen – viettipä työpäivänsä toimistossa istuen tai fyysistä työtä tehden. Korkeasaaren eläintarhassa halutaankin keskittyä erityisesti levon ja kuormituksen tasapainoon sekä aktiiviseen palautumiseen.

Eläintarhalla pidetyssä Kick Off -tilaisuudessa erityistä mielenkiintoa herättivät oman hyvinvoinnin seurantaan tarkoitetut aktiivisuuslaitteet. Omaa aktiivisuutta tai levon tarvetta on usein vaikeaa arvioida objektiivisesti. Siihen aktiivisuuslaite onkin oiva apukeino, jonka avulla on helpompi hahmottaa, millä hyvinvoinnin osa-alueella juuri itsellä on eniten kehitettävää.

Korkeasaaren eläintarhan suunnittelija Jenni Ahtiainen onkin huomannut projektin herättäneen mielenkiintoa kollegoidensa keskuudessa.

”Hyvin on projekti lähtenyt käyntiin! Aktiivisuusmerkintöjen tekeminen on herättänyt mielenkiintoa henkilöstön keskuudessa”

Aktiivisuus vaatii vastapainokseen lepoa. Syksyn ajan myös Korkeasaaren työntekijät pääsevät tarkastelemaan ja kehittämään omaan palautumiseensa liittyviä teemoja. Niissä kun riittää pureskeltavaa – meille kaikille!

Olisitko sinäkin valmis panostamaan itsesi tai henkilöstösi hyvinvointiin? Ota meihin yhteyttä!

Antti Luukkanen: antti.luukkanen@liikkuvasuomi.fi / +358 44 381 3336

Työntekijöiden hyvinvoinnin tulisi olla ensi arvoisen tärkeä tavoite kaikille työnantajille. OP Helsingille se todella myös on sitä – yritys otti käyttöön Parempi Vire -sovelluksen ja nyt yhdessä Liikkuva Suomi -tiimin kanssa OP Helsingin lanseeraama henkilöstön Hyvinvointihaaste käynnistyi.

Telia 5G Areenalla pidetyn hyvinvointipäivän yhteydessä julkistettu Liikkuva Suomi -palvelun käyttöönotto herätti osallistujissa intoa ja kiinnostusta, juuri kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin keskittymisen ansiosta. Liikkuva Suomi -palvelun ydinajatuksena on innostaa liikkumaan, syömään ja lepäämään omien voimavarojen mukaisesti. Etenkin palautumisen henkilökohtainen ja jatkuva seuranta on palvelun kulmakiviä. Liikkuva Suomi -palvelussa kaikki fyysinen aktiivisuus on yhtä arvokasta, mikä takaa osallistujille mahdollisuuden harrastaa juuri itselle mieleisintä liikuntaa.

Parempi Vire -sovellus yhdistettynä Liikkuva Suomi -palvelun ammattitaitoiseen projektinjohtoon antaa nyt siis myös OP Helsingin henkilöstölle lisää työkaluja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Liikkuva Suomi -palvelu on yhteisöllinen ja kannustava – käyttäjät pääsevät hurraamaan toistensa aktiivisuusmerkinnöille tai vaikkapa päivittäisen askeltavoitteen täyttymiselle. Yhteiset tiimihaasteet puolestaan kasvattavat Liikkuva Suomi -palvelun kehuttua tsemppihenkeä ja tiivistävät työporukkaa entisestään.

OP Helsingin Hyvinvointihaaste etenee alkuinnostuksen siivittämänä ja Liikkuva Suomi -palvelun asiantuntevan valmennuksen avulla kohti työntekijöiden lisääntynyttä kokonaisvaltaista hyvinvointia! Me Liikkuva Suomi -tiimiläiset tuskin maltamme odottaa, millaisia tuloksia OP Helsingin joukko Hyvinvointihaasteen innostamana saavuttaa!

Olisitko sinäkin valmis panostamaan itsesi tai henkilöstösi hyvinvointiin? Ota meihin yhteyttä!

Antti Luukkanen: antti.luukkanen@liikkuvasuomi.fi / +358 44 381 3336

Työmatkat hyötykäyttöön!

Työmatkat ovat loistava keino haalia päiviin lisää aktiivista aikaa. Jos liikut töihin päivittäin esimerkiksi autolla tai julkisia kulkuneuvoja käyttäen, on aktiivisuutta mahdollista lisätä runsaastikin – pelkällä hyötyliikunnalla! Liikunnan määrän ja aktiivisuuden lisäämisessä kannattaa kuitenkin edetä maltilla. Seuraavilla vinkeillä vältät suurimmat suden kuopat ja pääset nauttimaan liikunnan piristävistä ja voimaannuttavista vaikutuksista!

1. Kohtuudella liikkeelle

Jos et ole aiemmin tottunut päivittäiseen liikuntaan, kannattaa aktiivisuuden määrää lisätä vähitellen. Vaihda auto pyörään aluksi kerran viikossa ja lisää pyöräilypäivien määrää seuraavilla viikoilla tasaisen rauhallisesti. Näin annat kehollesi aikaa totutella uudenlaiseen rasitukseen ja vältät liiallisen kuormituksen mahdollisesti mukanaan tuomat rasitusvammat, loukkaantumiset tai innon lopahtamisen.

2. Osa matkasta liikkuen

Toisinaan työmatka on liian pitkä kuljettavaksi pyörällä tai kävellen. Se ei kuitenkaan ole syy jättää työmatkoja hyödyntämättä! Työmatkan voi nimittäin pilkkoa pienempiin pätkiin, joista osan voi liikkua ja osan kulkea kyydittävänä. Kokeile esimerkiksi jäädä muutamaa pysäkkiä aiemmin bussista ja kävellä loppumatka töihin. Tai vastaavasti, voit kokeilla jättää autosi parkkiin hieman kauemmas työpaikasta ja kävellä loppumatkan. Vaihtoehtoja riittää!

3. Valmistaudu

On mukavampaa sekä itsesi että työtovereidesi puolesta viettää työmatkan jälkeistä työpäivää puhtaissa vaatteissa ja suihkun raikkaana. Pakkaa siis jo kotoa lähtiessäsi mukaan vaihtovaatteet ja tarvitsemasi hygieniatarvikkeet. Jos liikut töihin usein, on käytännöllistä säilyttää vaatekertaa jo valmiina työpaikalla, jolloin itsetyömatkalla ei tarvitse kantaa mukana ylimääräisiä varusteita.

4. Muista energiavarastojen täydennys

Työmatkan jälkeen kannattaa pitää huolta energiavarastojen täydentämisestä, jotta itse työtehtävien hoitamiseen riittää energiaa. Nopeat ja helpot välipalat, kuten erilaiset välipalapatukat, smoothiet tai hedelmät toimivat hyvinä energianlähteinä työmatkan jälkeen.

5. Muista armollisuus

Toisinaan on myös tarpeen kuunnella omaa vireystilaa ja tehdä suunnitelmiin muutoksia. Väliin jääneen työmatkaliikunnan vuoksi ei ole myöskään syytä potea huonoa omaa tuntoa – huomenna on taas uusi päivä, ja uusi työmatka, jolloin voit kerryttää itsellesi lisää aktiivisuutta!

Laadi To do -lista

Lomalla mielen ja kehon olisi tullut puhdistua ja akkuvarastojen täyttyä energialla. Onkin pelkästään positiivista, jos olet loman aikana pystynyt unohtamaan työasiat! Töihin palatessaa saattaa kuitenkin tuntua, että kasautuneista työtehtävistä on vaikeaa löytää niitä asioita, joista kannattaisi aloittaa. Nyt lomalta palatessa kannattaakin laatia to do -lista, jotta tiedät, mitkä asiat ovat tärkeitä tai kiireellisiä ja mitkä puolestaan voi hoitaa myöhemminkin.

Laadi siis lista tehtävistä, joiden kimppuun käyt ensimmäiseksi. Muista olla rehellinen asettaessasi asioita tärkeysjärjestykseen –  kaikki asiat eivät ole tärkeitä eivätkä kiireellisiä juuri nyt.

Muista, että sinulla on myös vapaa-aikaa!

Töihin paluu ei tarkoita sitä, että sinulla ei olisi aikaa tehdä samoja asioita kuin lomalla ollessasi. Se tarkoitta vain, sitä, että aikaa ei ole yhtä paljon. Kesäillat ovat pitkään valoisia ja työpäivän jälkeen ehtii edelleen tehdä kesäisiä asioita – harrastaa, rentoutua ja nauttia auringosta!

Tauota työskentelyä

Työn jaksottaminen päivän aikana on tärkeää kaikkina vuoden aikoina, mutta etenkin lomalta palatessa. On tärkeää muistaa katkoa pitkiä istumisjaksoja taukojumpalla, sillä tauon aikana kehon lisäksi myös aivot irtautuvat hetkeksi työskentelystä. Jumppa laittaa veren kiertämään lihaksissa ja aivoissa, jolloin työskentely sujuu taas jouhevammin.

Myös kunnolliset lounas- ja välipalatauot ovat päivän aikana paikallaan, jotta energiaa riittää myös työpäivän jälkeisiin aktiviteetteihin!

Liikkuvan Suomen Mangosmoothie on samaan aikaan raikas mutta makea! Tuore minttu kruunaa kesäisen makumaailman!

Tuorepuuro valmistuu jääkaapissa itsestään – siksi se onkin loistava valinta kiireisiin aamuihin tai välipalahetkiin!

Tuoreet marjat kuuluvat kesään – nappaa talteen niiden sisältämät vitamiinit vaikkapa marjasmoothien muodossa!

Omena ja kaneli – mikä herkullinen yhdistelmä! Liikkuvan Suomen omena-kaneli tuorepuuro on kuin omenapiirakka, varsinkin kun sekoittaa joukkoon makean medjool-taatelin!

Siirrä treenit ulkoilmaan

Auringonpaiste on harvinainen vieras Suomessa – ota siitä ilo irti! Ulkona on mahdollista harrastaa monia lajeja ja nauttia samalla luonnosta ja kesäsäästä. Siirrä siis joogahetket salista pihanurmikolle tai vaikka laiturin nokkaan. Tee lenkki juoksumaton sijasta metsäpoluilla tai punttitreeni salin sijasta ulkona kehonpainoharjoitteina. Vain mielikuvitus on rajana!

Muista nesteytys

Kuumissa olosuhteissa nesteiden tarve lisääntyy ja nestehukan riski kasvaa. Janon tunne on alkavan nestehukan merkki, minkä vuoksi olisikin tärkeää juoda jo ennen kuin huomaa olevansa janoinen. Nappaa siis tarpeeksi suuri juomapullo mukaan treenikassiin ja pidä huoli, että se tyhjenee päivän aikana useampaan otteeseen. Pilkkomalla juomaveden sekaan ananas- tai appelsiinipaloja, saat mukavaa piristystä vedenjuontiin!

Suojaudu säteiltä

Auringon säteet tuntuvat iholla mukavilta, mutta niiden kanssa on syytä olla myös varovainen. Suojautuminen haitalliselta UV-säteilyltä kannattaa tehdä huolella ennen ulkoilmatreeniä. Hengittävät vaatteet tuntuvat mukavan viileiltä, hattu suojelee auringonpistokselta ja suojavoiteet suojelevat paljasta ihoa.

Kokeile kesälajeja

Kesällä on mahdollista kokeilla sellaisia lajeja, jotka talvella ovat vaikeammin saavutettavissa. Nappaa siis To do -listalle itsellesi uusia tai vanhoja tuttuja lajeja, joita voi tehdä vain kesällä –  suppailu, golf, maastopyöräily, rullaluistelu, puistojooga…

Ota ilo irti työmatkaliikunnasta

Jos kesäsi kuluu lomailun sijaan töissä, voit silti nauttia kesäisestä säästä, ottamalla ilon irti esimerkiksi työmatkailusta! Kesäaamun pyörä- tai kävelylenkki työpaikalle herättää taatusti ja antaa virtaa myös työpäivään. Helpotat työmatkaliikkumista, jos aloitat valmistautumisen työmatkaan jo edellisenä päivänä: jätä ylimääräiset tavarat ja vaihtovaatteet valmiiksi työpaikalle, niin vältyt niiden kantamiselta mukana itse työmatkalla!

Ping! Sinulle on uusi viesti! Kaverisi aloitti juuri live-videon! Julkaisullasi on uusi tykkäys! Katso uudet kommentit viestiketjussa!

Jatkuva piippailu ja punaiset ilmoitusmerkit ovat monelle arkipäivää. Älylaitteet ja sosiaalisen median palvelut tarjoavat jatkuvasti uusia ärsykkeitä ja mielenkiintoisia julkaisuja. Mutta oletko tullut ajatelleeksi, mitä jatkuva ärsyketulva aiheuttaa kehollesi ja mielellesi?

Kun lepäät, kehosi lataa energiavarastoja täyteen. Samalla myös aivosi latautuvat ja palautuvat päivän pinnistelyistä. Siksi lepääminen ja hyvät yöunet ovat kehon ja mielen palautumisen tärkein rakennuspalikka.

Jos lepoaikasi kuluu puhelimen näyttöä tuijottaen ja sosiaalista mediaa selaillen, aivot eivät tosiasiassa pääse latautumaan – ne ovat jatkuvassa valmuistilassa hakien uusia ärsykkeitä. Piippaukset ja ilmoitusmerkit herättävät mielenkiinnon kerta toisensa jälkeen ja aivot ovat virittäytyneinä ottamaan vastaan uutta informaatiota.

Infoähkyn yllättäessä, voit ottaa sosiaalisesta mediasta totaalisen stopin – somettoman loman! Jos täyslakko tuntuu liian suurelta muutokselta, kokeile vähentää sosiaalisen median käyttöä asteittain:

1. Laita sovellusten ilmoitukset pois päältä

Kun puhelin ei anna äänimerkkiä tai sytytä sovelluksen yläkulmaan punaista merkkiä uuden ilmoituksen merkiksi, ei sovellusta tee mieli avata yhtä usein.

2. Piilota sovellukset työpöydältä

Voit kokeilla siirtää sovellusten ikonit pois puhelimen näytön etusivulta. Kun avaat näytön, etkä näe ensimmäisenä somekanavien ikoneita, eivät ne myöskään houkuttele avaamaan sovelluksia yhtä usein. Voit siirtää ikonit seuraaville välilehdille tai vaikkapa kansioihin kansioiden sisällä, jolloin sovelluksen avaukseen kuluu monta klikkausta.

3. Kokeile pätkäpaastoa

Totaalisen somelakon sijaan voit totuttaa itseäsi vähäisempään somen käyttöön pitämällä pätkäpaastoja: tunti ilman somea, aamupäivä ilman somea, viikonloppu ilman… Toisaalta voit myös määrittää somen käytölle aikarajan, esimerkiksi ”Klo 18-19 on somen käyttöaikani” ja pitää muuten puhelimen poissa ulottuvilta.

4. Nauti hetkistä sellaisenaan

Sosiaaliseen mediaan jaetut kuvat ovat useimmiten ihania ja kauniita – juuri sellaisia kuin hetket, jolloin kuvia otetaan. Joskus voisikin olla hyvä laittaa kamera ja puhelin sivuun ja nauttia noista ihanista hetkistä sellaisenaan. Kaikkea ei tarvitse ikuistaa kameran filmille – kauniit muistot pysyvät elävinä myös mielessä!

Juuri nyt kun kevät aurinko alkaa lämmittää ja luonto heräillä talvihorroksesta, alkaa monella myös lenkkareissa vipattaa ja juoksukuume nousta. Muutamalla helpolla mutta hyödyllisellä vinkillä juoksusta saa itselleen erinomaisen harrastuksen!

1. Matka

Älä haukkaa liian isoa palaa kerralla. Lenkin pituutta kannattaa lisätä vähitellen, kun kunto alkaa kehittyä. Alussa kannattaa siis asettaa maltillisia matkatavoitteita tai vaihtoehtoisesti jakaa pitempi matka osiin. Lenkin voi jakaa osiin esimerkiksi siten, että joka toisen osuuden etenee juosten ja joka toisen kävellen.

2. Aika

Samoin kuin lenkin pituuteen, pätee myös sen kestoon sama ajatus: ei liikaa kerralla. Juoksuharrastuksen alkuvaiheissa on parempi tehdä vähän kerralla ja useasti. Pienistä päivittäisistä pyrähdyksistä saa kokonaisuudessa enemmän hyötyä kuin että juoksisi pitkästi mutta harvoin.

3. Vauhti

Liian kova alkuvauhti johtaa kokeneellakin juoksijalla epätoivottuihin lopputuloksiin, eikä juoksu tunnu miellyttävältä. Vauhdin säätely onkin yksi tärkeimmistä tekijöistä, jotka vaikuttavat siihen, miten keho ottaa rasituksen vastaan. Sopivan vauhdin löytämiseksi on olemassa yksinkertainen nyrkkisääntö: PPP, eli pitää pystyä puhumaan. Kun pystyt juoksun aikana puhumaan ilman puuskuttamista, on vauhti sopiva.

4. Juoksuasento

Jotta juoksu ei rasita kehoa haitallisella tavalla on syytä kiinnittää huomiota juoksuasentoon. Varmista asennostasi ainakin seuraavat kohdat:

• Kädet liikkuvat rennosti ja laajasti rytmittäen juoksua
• Niska-hartia-seutu pysyy rentona
• Katse suuntautuu eteenpäin, ei varpaisiin
• Lantionasento on ojentunut, ei kupissa
• Jalat pyörivät lantion alla ja askeleen liike on rullaava

5. Maasto ja välineet

Juoksu rasittaa kehoa monella eri tavalla. Jotta juoksuharrastus jatkuu, on oleellista, että juoksija pystyy rasittamaan kehoa terveellä tavalla ja välttämään loukkaantumiset ja erilaiset rasitusvammat. Siksi kannattaakin heti alussa kiinnittää huomiota siihen, millaisissa maastoissa ja millaisilla kengillä juoksee. Maastoista hiekka- ja pururadat ovat lempeitä jaloille, sillä iskutus on pehmeämpää kuin kovalla asfaltilla juostessa. Erilaisilla poluilla kannattaa kuitenkin huomioida myös maaston epätasaisuus ja olla valppaana kivien ja juurien varalta.

Sopivilla juoksukengillä voi myös pelastaa jalat monilta rasitusvammoilta. Hyvin vaimennetut ja juoksijan jalkojen muotoihin sekä askellukseen sopivat kengät ovat ensiarvoisen tärkeät rasituksen hallinnassa. Urheilukaupoista löytyy usein ammattitaitoa oikean kenkäparin löytämiseen.

6. Kehonhuolto

Keho tarvitsee lepoa ja huoltavaa harjoittelua toipuakseen juoksuharjoituksen rasituksesta ja palautuakseen seuraavaan harjoitukseen. Kehoa kannattaa huoltaa aktiivisella venyttelyllä, putkirullailulla ja toisinaan myös manuaalisella käsittelyllä, esimerkiksi hieronnalla. Etenkin lonkankoukistajien, etu- ja takareisien, pohkeiden sekä pakaralihasten huoltaminen venyttelemällä kannattaa ottaa osaksi arkirutiineja.

Kaiken kaikkiaan juokseminen kiteytyy muutamaan perusasiaan. Pitkäjänteinen harjoittelu tuottaa hyviä lopputuloksia, mutta jotta juoksua voi harjoitella pitkäjänteisesti on vältettävä tyypillisimmät karikot. Näitä karikoita ovat muun muassa alkuinnostuksen lopahtaminen liian kovalla harjoittelulla tai rasitusvammat, jotka estävät harjoittelun. Siksi juokseminen vaatii malttia niin matkan, ajan kuin vauhdinkin suhteen. Lisäksi kehonhuolto, palautumisen edistäminen ja vammojen välttäminen juoksuasennon, välineiden sekä maastojen tarkastelun osalta ovat avainasemassa, jotta juoksusta voi saada pitkäaikaisen harrastuksen.

Näiden vinkkien myötä Liikkuva Suomi toivottaa kaikille mukavia ja kehittäviä juoksulenkkejä!

Vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa on yksi elämän perustarpeista. Omien ajatusten ja tunteiden peilaaminen ja vastavuoroisesti toisten ihmisten kuunteleminen ovat vuorovaikutuksen peruslähtökohtia. Joskus kuitenkin eteen tulee haastavia tilanteita, jolloin emme tiedä, miten niihin tulisi reagoida. Lohdullista on, että vuorovaikutustaitoja voi oppia!

Sosioemotioonalinen oppiminen on Thomas Gordonin kehittämä teoria siitä, miten omia tunne- ja vuorovaikutustaitoja voi kehittää. Sen lähtökohtana on viisi vuorovaikutuksen osa-aluetta, joita ovat:

1. Minätietoisuus
2. Itsensä johtaminen
3. Sosiaalinen tietoisuus
4. Ihmissuhdetaidot
5. Vastuullinen päätöksenteko

Teorian mukaan tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppiminen etenee vaiheittain edellä mainittujen viiden osa-alueen kautta.

Minätietoisuudella tarkoitetaan omien arvojen, tunteiden, heikkouksien ja vahvuuksien tunnistamista. Oman sisäisen maailman tunnistaminen onkin ensimmäinen askel tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimisessa.

Seuraava askel on itsensä johtaminen, jolla tarkoitetaan omien tunteiden ja käyttäytymisen säätelemistä omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun tunnistaa omat arvonsa ja tunteensa, on niitä helpompi säädellä omien tavoitteiden mukaiseen toimintaan.

Sosiaalinen tietoisuus on vastavuoroisen vuorovaikutuksen ydintä. Sillä tarkoitetaan ymmärryksen ja empatian osoittamista toisia kohtaan. Sosiaalinen tietoisuus on välttämätön askel kohti seuraavaa osa-aluetta – ihmissuhdetaitoja.

Ihmissuhdetaidoilla tarkoitetaan toimivien ihmissuhteiden rakentamista, ryhmissä työskentelyä ja kykyä käsitellä ristiriitoja rakentavasti. Omien tunteiden tunnistaminen ja niiden säätely yhdistettynä empatian osoittamiseen rakentavat yhdessä pohjan ihmissuhdetaitojen oppimiselle.

Viimeinen askel tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimisessa on vastuullinen päätöksenteko. Vastuullinen päätöksenteko tarkoittaa, että kykenee tekemään sellaisia valintoja, joiden kanssa yksilön tai ryhmän on hyvä elää.

Näiden viiden osa-alueen avulla jokaisella on mahdollisuus kehittää omia tunne- ja vuorovaikutustaitojaan. Hyvät vuorovaikutustaidot ovat nykyään keskeisessä roolissa ja niitä arvostetaan niin työelämässä kuin vapaa-ajan ihmissuhteissakin. Monet haastavat tilanteet helpottuvat, kun on ensin pohtinut omia lähtökohtia ja tavoitteita sekä omaa toimintaa suhteessa toisiin ihmisiin ja heidän tavoitteisiinsa.

Vuorovaikutamme arkielämässä jatkuvasti. Siksi onkin hyvä välillä pysähtyä pohtimaan, miten omaa vuorovaikutusta voisi kehittää. Näillä viidellä askeleella pääset sujuvasti alkuun omien vuorovaikutustapojen ja -käyttäytymisen tarkastelussa!

Ensimmäisen jakson tulokset puhuvat puolestaan – OP Turun Seudun & Turun Seudun OP-Kiinteistökeskuksen henkilöstö on jo ensimmäisen jakson aikana kerännyt yhteensä 4930 tuntia liikuntaa ja kirjannut yhteensä yli 5200 aktiviteettia.

Eikä siinä vielä kaikki! Lähes 300 henkilöä kattavan projektin osallistumisprosentti on jo ensimmäisten viikkojen aikana kivunnut huimaan lukemaan – yhteensä 86% henkilöstöstä on lähtenyt liikkeelle!

Projektin vastuuvalmentaja Tuukka on syystäkin innoissaan:

”Työyhteisö on kerännyt hirmuisia lukuja ensimmäisen jakson aikana! Ensimmäisen jakson tavoite tuli täyteen jo niin reilusti etuajassa, että päätimme asettaa lisätavoitteen, joka sekin täyttyi ennen jakson päättymistä! Huima tahti!”, kertoi Tuukka koko työyhteisölle pitämässään infotilaisuudessa.

Yhteisöllisyys ja yhteishengen kasvattaminen olivat OP Turun Seudun & Turun Seudun OP-Kiinteistökeskuksen ykköstoiveita projektille niin henkilöstön kuin johtoportaankin keskuudessa. Tavoite ja siihen sitoutuminen näkyvät konkreettisesti kannustamisena – ensimmäisen jakson aikana henkilöstö on kannustanut toisiaan yli 8700 kertaa pelkästään verkon välityksellä.

OP Turun Seudun HR-tiimiin kuuluva Emilia Mikkola iloitsee projektin myötä syntyneistä uusista kontakteista työyhteisössä.

”Ennestään vieraat kollegat ovat tulleet juttelemaan, kun ovat havainneet järjestelmän kautta, että meillä on yhteisiä harrastuksia”, Mikkola iloitsee.

Hän kertoo työyhteisön sisälle muodostuneen uusia epävirallisia linkkejä yhteisten kiinnostusten kohteiden ympärille. Jopa uusia, yhteisiä lajikokeilujakin on ehdotettu!

Seuraavana vuorossa on innolla odotettu vaihe: työntekijät saavat käyttöönsä älyrannekkeet, joiden avulla he voivat tarkastella muun muassa omien voimavarojensa varaustilannetta ja seurata päivän aikaista palautumista reaaliajassa. Lisäksi älyranneke kerää yhteen kaiken päivän aikaisen aktiivisuuden, jolloin on myös helppoa seurata omien henkilökohtaisesti asetettujen tavoitteiden edistymistä, askeleiden karttumista ja levon riittävyyttä.

”Mahtavaa! Otan tämän käyttöön heti tänään!”, kuului iloisia huudahduksia, kun henkilöstö vihdoin sai käyttönsä uudet älyrannekkeet.

w

Liikkuva Suomi käynnisti alkuvuodesta kaksi pilottihanketta – ensimmäinen pilotti käynnistettiin maaliskuun lopulla Saksassa ja toinen hanke starttasi heti ensimmäisen perään Englannissa.

Liikkuva Suomi -palvelun kansainvälistymishankkeita innolla edistävä toimitusjohtaja Antti Luukkanen korostaa Suomen roolia hyvinvointipalveluiden tuottajana:

”Suomi on edelläkävijä terveysteknologian ja hyvinvoinnin osalta”, Luukkanen toteaa.

Siksi Liikkuva Suomi onkin ottanut tavoitteekseen levittää suomalaista hyvinvointiosaamista myös ulkomaille.

”Tiedossa on, että pystymme auttamaan ihmisiä jaksamaan paremmin arjessaan myös Suomen rajojen ulkopuolella”, Luukkanen täsmentää.

Suomalaisten hyvinvointialan yritysten rooli edelläkävijöinä ja asiantuntijoina on Luukkasen mukaan tunnistettu myös ulkomailla. Pilottihankkeiden alkuvaiheiden kokemusten pohjalta Luukkanen on vakuuttunut, että henkilöstön hyvinvoinnin suhteen tekemistä riittää niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

”Harvassa yrityksessä edes Suomessa panostetaan pitkäkestoisesti henkilökunnan päivittäiseen jaksamiseen. Se on ihmeellistä.”, hämmästelee Luukkanen.

Kansainvälistyminen on Liikkuva Suomi -palvelulle tärkeää jo pelkästään Suomen toimintojen kannalta – myös Suomessa toimii yhä enemmän monikansallisia yrityksiä, joiden tarpeisiin palvelua kehitetään jatkuvasti.

Liikkuva Suomi -palvelua tullaan siis jatkossa kehittämään yhä monipuolisemmaksi myös kansainvälistä liiketoimintaa ajatellen.

”Konseptia räätälöidään kunkin kohdemaan tarpeiden mukaan. Varsinainen kansainvälinen liiketoiminta on tarkoitus käynnistää vielä kuluvan vuoden puolella. On selvää, että kiinnostusta ja kysyntää on myös Suomen ulkopuolella”, iloitsee Luukkanen.