“Nautin, kun pääsen auttamaan ihmisiä voimaan paremmin ja antamaan heille avaimet mielekkäämpään arkeen”, Juho Rinne kertoo. ”Samalla kun arkipäivät saadaan maistumaan paremmille ja töissä viihdytään, työnantajatkin menestyvät ja kaikki voittavat. Kulunut vuosi on ollut monelle vaikea, joten on hienoa päästä mukaan Liikkuvan Suomen tiimiin tekemään tulevasta vuodesta parempi”, Juho toteaa.
”Liikkuva Suomi on kasvun polulla, on hienoa löytää joukkueeseen Juho Rinteen kaltaisia loistotyyppejä”, Liikkuvan Suomen toimitusjohtaja Antti Luukkanen linjaa. ”Juhon ymmärrys fysiologiasta sekä pitkä valmennuskokemus ovat kehittäneet hänen valmennustyyliään maanläheiseksi ja tutkittuun tietoon pohjautuvaksi. Juho on hyvä vahvistus osaavaan valmennustiimiimme”, Antti Luukkanen jatkaa.
“Liikkuvalla Suomella on hieno konsepti työelämän kehittämiseen yksilöiden ja yritysten kautta. Ideana on tuoda kuormituksen hallinta osaksi yhteisöjen toimintakulttuuria, sekä mahdollistaa ihmisten hyvinvoinnin parantaminen juuri nyt, eikä vasta pandemian loppuessa tai eläkeiän koittaessa”, Juho Rinne summaa lopuksi.
”Siemens on teknologisesti edelläkävijä ja meidät tunnetaan siitä, että asiakasratkaisut ovat ensiluokkaisia. Haluamme olla edelläkävijöitä myös siinä, miten huolehdimme omasta porukastamme”, Siemens Osakeyhtiön henkilöstöjohtaja Heidi Moilanen linjaa.
Pilottivaiheessa olevan hankkeen tueksi päätettiin ottaa käyttöön yhteisöllinen ja kannustava Liikkuva Suomi -valmennusohjelma. Mobiilissa ja netissä toimivan yhteisöllisen alustan päälle rakennetun valmennusohjelman avulla Siemensin Suomen ja Baltian henkilöstö saa arkeensa selkeät mittarit, pääsee kirjaamaan aktiivisuussuoritteita sekä hyvinvointitekoja toinen toistaan kannustaen. Mukana on myös aktiivisuutta, sykevälivaihtelua, palautumista ja kehon voimavaroja mittaavat laitteet. Tavoite on selkeä, entistäkin parempi arjessa jaksaminen sekä fyysinen ja henkinen hyvinvointi.
”Etätyön aikana emme näe toisiamme niin paljon kuin ennen ja on haasteellisempaa huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista. Tätä asiaa halusimme parantaa, ja siksi päätimme panostaa hyvinvoinnin valmennusohjelmaan. Valitsimme kumppaniksi juuri Liikkuvan Suomen, koska heillä on erinomaiset näytöt siitä, miten henkilöstö saadaan valmennusohjelmaan mukaan korkealla osallistumisprosentilla”, Heidi Moilanen kertoo.
”On hienoa huomata, millä innolla ja energialla Siemensin henkilöstö on saatu motivoitua valmennusohjelmaan mukaan”, Liikkuvan Suomen toimitusjohtaja Antti Luukkanen iloitsee. ”Ensimmäisen valmennusjakson aikana keskitymme lepoon ja palautumiseen, jotka ovat ensiarvoisen tärkeää vastapainoa hektiselle arjelle, varsinkin nyt kun Siemensin henkilöstön arki on etätyön yleistymisen myötä muuttunut”, Antti Luukkanen toteaa.
”Loimi Liikkuu” -nimeä kantanut ohjelma on tuonut yhteisöön taikatemppujen ja tempausten sijaan uusia arkeen sijoittuvia valintoja sekä pysyviä muutoksia pieni askel kerrallaan.
Loistava osallistuminen, huimia tuloksia
Loimi Liikkuu -ohjelmaan on saatu mukaan 79 % henkilöstöstä, aktiivisuuskirjauksia on kerätty yhdessä 7.400 kpl ja henkilöstö on tsempannut toisiaan HeiaHeia-sovelluksessa toimivassa yhteisössä yli 21.000 kertaa. Kirjauksia on tullut kaiken kaikkiaan 157 eri lajista. Uusia liikuntamuotojakin on valmennuksen aikana löytynyt, yhteisen tekemisen merkittävän kasvun lisäksi.
TOP 10 lajit:
Kävely
Koiran ulkoiluttaminen
Pyöräily
Juoksu
Kuntosali
Lankku
Sauvakävely
Uinti
Golf
Hiihto
TOP 5 hyvinvointiteot:
Hyvä yöuni
Aikaa läheisten kanssa
Litra vettä päivässä
Ajoissa nukkumaan
Hissitön päivä
”Liikkuva Suomi – valmennuksessa pidän erityisesti siitä, että mukaan saadaan ikuisien suunnitelmien sijaan paljon aitoa arkista tekemistä. Minulle valmennusohjelmaan mukaan lähtö tarkoitti sitä, että löysin viimein arkeeni soveltuvan konkreettisen keinon lähteä parantamaan jaksamistani ja hyvinvointiani. Nyt reilu puoli vuotta startin jälkeen olen varma, että tätä matkaa alati parempaan oloon en kesken jätä”, LähiTapiola Loimi-Hämeen Ritva Lehtonen kertoo.
Katso Ritvan Liikkuva haastattelu kesäkuulta 2020 (3:30) tästä linkistä.
”Liikkuva Suomi -ohjelman startin taustalla on LähiTapiola Loimi-Hämeessä tehty päätös nostaa henkilöstön hyvinvointi ykkösasemaan. On ilo huomata, kuinka rohkeasti porukkamme on lähtenyt mukaan esim. uusiin lajikokeiluihin ja jakanut kokemuksiaan organisaation sisällä toisiaan hienosti kannustaen”, LähiTapiola Loimi-Hämeen liiketoimintajohtaja Marko Sinkkonen toteaa.
Katso Markon Liikkuva haastattelu kesäkuulta 2020 (2:51) tästä linkistä.
”On upeaa seurata LähiTapiola Loimi-Hämeen henkilöstön aktiivista otetta ja osallistumisintoa”, Liikkuvan Suomen toimitusjohtaja Antti Luukkanen iloitsee. ”Yhteisöllisestä videovalmennuksesta on saatu paljon positiivista palautetta, erityisesti kun ihmiset ovat olleet etätöissä ja monen arki on muuttunut merkittävästi lyhyessä ajassa. Keskityimme keväällä muuttuvan arjen hallintaan, palautumisen varmistamiseen, päivien rytmitykseen, etätyön organisointiin ja henkiseen hyvinvointiin. Palautteiden perusteella tämä oli oikea valinta ja sillä tiellä jatkamme tulevissakin valmennuksissa.”
Tiina siirtyy uuteen työhönsä Kiipulasäätiön työhyvinvointipalveluiden vastuutehtävistä ja tuo mukanaan pitkän kokemuksen työikäisten kuntoutuksesta, hyvinvoinnista asiantuntijapalveluista ja kuntotestauksesta. Kokemusta on kertynyt laajalti myös johdon sparrauksesta ja valmentamisesta yritys- ja kuntasektorista.
Tiinan vastuualueella on jatkossa valmennusten vetäminen ja kehittäminen: ”Kokemukseni mukaan toimenpiteet hyvinvoinnin parantamiseksi käynnistyvät usein vasta silloin, kun on jo liian myöhäistä. Nyt haluankin toimia etulinjassa, missionani saada yritysten ja yhteisöjen henkilöstö voimaan paremmin sekä työssä että vapaa-ajalla.”
”Liikkuva Suomi on yritysten ja yhteisöjen luotettava yhteistyökumppani. Liikkuva Suomi on toimija, joka oikeasti saa asiakkaidensa henkilöstön osallistumaan, parantamaan elämäntapojaan ja siten myös arkista jaksamistaan. Asiakkaan kannalta tällä on kiistaton positiivinen vaikutus yrityskulttuuriin, työnantajamielikuvaan ja yrityksen kassavirtaan”, Tiina linjaa.
Liikkuvan Suomen Toimitusjohtaja Antti Luukkanen: ”Saimme merkittävän avainpelaajan valmennustiimiimme, hienoa että Tiina halusi tulla juuri meidän joukkueeseen kehittämään itseään, sekä meidän valmennustuotetta eteenpäin. Pystymme jatkossa tarjoamaan entistäkin enemmän lisäarvoa tuottavia palveluita johdolle ja henkilökunnalle, yritys- ja kuntasektoreissa.”
OP Helsinki haluaa olla edelläkävijä henkilöstön hyvinvoinnin ja kuormituksen hallintaan panostamisessa. Liikkuvan Suomen kesäkuussa 2020 alkanut valmennusohjelma kulkee nimellä Hyvinvointihaaste ja nimensä mukaisesti sen ydinajatuksena on innostaa jokainen OP Helsingin henkilöstössä liikkumaan, syömään ja lepäämään omien voimavarojensa mukaisesti ja tätä kautta kehittämään arjen aktiivisuutta, resilienssiä ja kuormituksen hallintaa. Henkisen hyvinvoinnin edistäminen on kasvava osa kokonaisuutta.
– Työntekijäkokemus on yksi strategisista painopistealueistamme. Uskomme, että panostaminen ihmisten hyvinvointiin on yksi tärkeimmistä asioista työntekijäkokemuksen kehittämisessä ja draivin ylläpitämisessä, kertoo OP Helsingin toimitusjohtaja Jarmo Viitanen. – Uskomme, että henkilöstömme hyvinvointi näkyy myös asiakkaillemme erinomaisena asiakaskokemuksena.
Aktiivisuus tarttuu
Liikkuva Suomi -valmennusohjelman avulla saavutetut hyvät tulokset ja kollegoiden kannustus ovatkin tuoneet reilusti lisää aktiivisuutta työyhteisöön sekä lisänneet mielenkiintoa henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja sen päivittäiseen seuraamiseen.
Keskeisiä tuloksia (osallistujia 12kk aikana 618 henkilöä):
– Liikkuva Suomi valikoitui kumppaniksemme, koska tarvitsimme osaavan kumppanin innostamaan henkilöstöä ja jakamaan osaamistaan kokonaisvaltaisesti liikkumisen, ravinnon, unen ja palautumisen merkityksestä. Olemme pitkin matkaa olleet tosi tyytyväisiä yhteistyöhön, kertoo OP Helsingin henkilöstöjohtaja Elina Aho. – Meillä on aktiivinen ja rento työyhteisö. Meillä johtaminen lähtee siitä, että halutaan onnistua yhdessä tiiminä. Eri teemajaksojen haasteet ovatkin innostaneet tiimejä ja jokainen voi seurata omaa aktiivisuuttaan älyrannekkeen ja Parempi vire -sovelluksen avulla.
Hyvinvointi osana yrityskulttuuria
Hyvinvointihaasteen hyvät tulokset ovat antaneet hyvän alun pitkäjänteiselle työlle hyvinvointikulttuurin rakentamiseksi. – Hyvinvointi on ollut säännöllisesti teemana esillä yhteisissä tapaamisissamme henkilöstön kanssa. Ympäri organisaatiotamme toimivilla hyvinvointilähettiläillä on ollut tärkeä rooli henkilöstön tukemisessa, kertoo Elina Aho. – Monet ovat vähitellen ryhtyneet pohtimaan näitä asioita omassa elämässään. Innokkaimmat jakavat jo omia hyvinvointivinkkejään yhteisellä Hyvinvointi-kanavallamme Teamsissä. Tästä on hyvää jatkaa yhteisen hyvinvointikulttuurin rakentamista.
OP Helsinkiä voi aidosti pitää edelläkävijänä henkilöstön hyvinvointiin ja sen johtamiseen liittyvissä asioissa, toteaa Liikkuvan Suomen toimitusjohtaja Antti Luukkanen. Yhteistyö yrityksen sisälle perustetun ohjausryhmän ja hyvinvointilähettiläiden kanssa on ollut intensiivistä ja asiaa on haluttu alusta lähtien viedä syvälle yrityksen päivittäiseen toimintaan. Vaikka valmennusohjelmamme käynnistettiin kesälomien alla 2019, niin mukaan saatiin innostettua kesän aikana yli 80% henkilökunnasta. Aktiivisuutta on kertynyt loistava määrä, mm askelmäärässä mitattuna ollaan taivallettu yhdessä noin 16 kertaa maapallon ympäri ja henkilöstö on kannustanut toisiaan lähes 100.000 kertaa. Aktiivisuus on pysynyt hyvällä tasolla koko vuoden ajan, tämä on ollut monella tapaa antoisa yhteinen matka, Luukkanen kertoo.
TOP 5 lajit OP Helsingin Hyvinvointihaasteessa:
Kävely
Juoksu
Pyöräily
Kuntosali
Koiran ulkoiluttaminen
Lisätietoja Liikkuva Suomi -palvelusta: Antti Luukkanen, antti.luukkanen@liikkuvasuomi.fi, puh. (044) 381 3336
Uusimman Henkilöstöliikuntabarometrin perusteella vain noin 20% yrityksistä hyödyntää digitaalisia ratkaisuja osana henkilöstöliikunnan toteutusta. Kääntäen, kahdeksan kymmenestä työpaikasta toteuttaa henkilöstöliikuntaa varsin perinteisiin menetelmiin nojaten. Suomen Aktiivisin Työpaikka -kokonaisuudesta Olympiakomiteassa vastaava Jesse Kaarna odottaa innolla uuden kumppanuuden tuomia mahdollisuuksia:
”Vaikka digitaaliset ratkaisut ovat olleet jo vuosikausia arkipäivää muussa yritysten toiminnassa, ei niitä ole vielä kovin laajasti hyödynnetty henkilöstön liikunnan ja terveyden edistämisessä. Kuluttajapuolella nämä digitaaliset ratkaisut ja applikaatiot ovat jo arkipäivää. Itse näen näissä erittäin paljon hyödyntämätöntä potentiaalia sekä yrityksen että yksittäisen työntekijän näkökulmasta.”
Hyötyjä yritykselle ja työntekijöille
Yritykselle digitaaliset ratkaisut tuovat monipuolisuutta ja kustannustehokkuutta aktiivisuuden ja hyvinvoinnin kasvattamiseen, kun palvelut eivät ole enää aikaan tai paikkaan sidottuja. Ne tarjoavat keinon tavoittaa koko henkilöstö tasapuolisesti aina kotikonttoreista sivutoimipisteisiin ja ohjelman voi suunnitella sekä käynnistää 100% etänä. Digiratkaisut tarjoavat myös aputyökaluja kehityksen seurantaan, vaikuttavuuden arviointiin sekä uudenlaisia keinoja kannustukseen ja motivointiin. Miltä esimerkiksi kuulostaisi toteutus, jossa etävalmentajana toimisi Olympiaurheilija Kalle Lassila, vaihtuvateemaiset valmennussisällöt käsittelisivät monipuolisesti henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kehitystä ja aktiivisuusmerkintöjä keräämällä voisi ansaita ylimääräisiä vapaapäiviä?
Myös työntekijät hyötyvät monipuolisemmasta lähestymistavasta aktiivisuuden lisäämiseen lähtötasosta riippumatta. Tottumattomalle liikkujalle kynnys perinteisiin liikuntapalveluihin – vaikkapa yrityksen omalle kuntosalille menoon – voi olla korkealla. Uudentyyppiset ratkaisut voivat madaltaa kynnystä liikunnan aloittamiseen tai yrityksen hyvinvointihankkeisiin osallistumiseen. Digitaalisen alustan, ihmisen normaaliin arkeen sopeutuvan valmennusohjelman ja inspiroivan etävalmentajan avulla kipinä liikkumiseen saattaakin syttyä säännöllisten kävelylenkkien avulla oman kodin tutussa ja turvallisessa lähiympäristössä. Myös kiireinen arki asettaa haasteita monelle työikäiselle, eikä osallistuminen perinteisiin liikuntapalveluihin kuten firman salibandyvuorolle ole ajanpuutteen vuoksi mahdollista. Digitaaliset liikuntapalvelut voivat tarjota omiin aikatauluihin sopivamman keinon liikunnan ja liikkeen lisäämiseen. Kaikki arkinen aktiivisuus kuten siivous ja nurmikon leikkaaminen lasketaan mukaan, hyvinvointi kasvaa mielekkäimmin passiivisuutta vähentämällä.
Yhteisöllisyys ja motivointi tärkeää
Liikkuva Suomi on onnistunut siinä, missä moni digitaalinen palvelu floppaa: joidenkin palveluiden käyttö voi tuntua etäiseltä ja into käyttöön saattaa sammua pian aloittamisen jälkeen, ellei asiaa ole huomioitu toteutuksessa. Liikkuva Suomen ratkaisussa jo suunnitteluun otetaan mukaan asiakkaalle perustettavan hyvinvoinnin ohjausryhmän jäseniä. Omistajuus säilyy yrityksellä itsellään ja kaikki suunnitellaan tukemaan liiketoiminnan kehitystä. Liikekään ei tällöin lopu siihen, kun valmentaja astuu ulos ovesta. Mukaan on tuotu myös yhteisöllisyyttä tukevia elementtejä, ulkoisiakin kannusteita sisäisen motivaation löytämisen tueksi, sekä inspiroivia valmentajia teemaluentoineen ja -valmennussisältöineen. Tulokset ovat olleet kovia: toteutusten keskiarvoinen osallistumisprosentti on 83%.
Liikkuva Suomen toimitusjohtaja Antti Luukkanen:
”Lähdemme suurella innolla mukaan Suomen Aktiivisin Työpaikka -konseptin kumppaniksi. Meidän valmennusohjelmissa ei palkita niitä jotka juoksevat pisimmälle tai kovimpaa, sisällöt on suunniteltu 100% tavallisen ihmisen arkeen soveltuviksi. Pienet arkiset asiat ratkaisevat hyvinvoinnin kehityksen pitkällä tähtäimellä, pikadieetit tai muut taikatemput eivät tuo mukanaan hyvää oloa edes lyhyessä juoksussa. On mielenkiintoista lähteä kehittämään yhteistyötä myös muiden SAT-kumppanien kanssa.”
“On upeaa olla mukana lisäämässä työikäisten liikettä ja auttamassa yrityksiä nykyaikaisen henkilöstöliikunnan toteuttamisessa, joka tarkoittaa meidän tapauksessa paljon muutakin kuin työpaikan punttisalia ja sählykerhoa. Jokainen saa liikkua oman elämäntilanteen ja kuntopohjan mukaisesti, henkisen jaksamisen ollessa kasvava osa kokonaisuutta nykymaailmassa.”
Lisätietoja Liikkuvan Suomen palveluista: antti.luukkanen@liikkuvasuomi.fi, 044 381 3336, www.liikkuvasuomi.fi
Kiinnostuitko valmennusohjelmasta?
Voit tutustua palveluun helposti 15 minuutin etäesittelyllä, jonka jälkeen lähetämme sinulle maksuttoman suunnitelman vuoden valmennusohjelmasta.
Jätä yhteystietosi viereiseen lomakkeeseen niin otamme sinuun yhteyttä ja kerromme lisää.
Toyota ja Liikkuva Suomi aloittivat kokonaisvaltaisen hyvinvointiin keskittyvän valmennusohjelman huhtikuun puolivälissä keskellä muuttuvaa arkea, joka koettelee lähes jokaista työyhteisöä ja sen jäsentä. Liikkuva Suomi -ohjelma on otettu henkilöstön keskuudessa ilolla vastaan, mukaan onkin lähtenyt jo yli 80 prosenttia henkilöstöstä. Starttia on helpottanut myös se, että henkilöstö saa käyttää tunnin työaikaa viikossa liikkumiseen.
Yhteisöllisen ja kannustavan HeiaHeia-sovelluksen päällä toimivan Liikkuva Suomi -valmennusohjelman ensimmäisen jakson aikana keskitytään resilienssiin, palautumiseen sekä etätyön tekemisen käytäntöihin muuttuvassa arjessa. Jakson aikana Liikkuva Suomi tuottaa mm. kolme valmennusvideota viikossa yhteistyössä Psykologitoimisto Crescon kanssa.
”Henkilöstön hyvinvointi on meille strategisesti tärkeä asia. Kuten tiedämme, liikuntaan, ravintoon ja lepoon panostaminen lisää terveydellisiä hyötyjä ja sillä on myös monia muita positiivisia vaikutuksia. Kaikenlainen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kannustaminen mm. liikuntakerhojen kautta on ollut perinteisestikin osa yhtiömme yrityskulttuuria”, Toyota Auto Finlandin hallintojohtaja Harri Heinonen toteaa.
”Jo saaduista hyvistä tuloksista huolimatta aikaisempi toimintamallimme ei ole tavoittanut aivan kaikkia. Uskomme, että Liikkuva Suomi -ohjelman avulla saamme entistä useamman mukaan arkisen jaksamisen kehittämisen pariin kannustavan ja monipuolisen sisällön kautta. Kyse on kokonaisvaltaisesta näkökulmasta, jossa hyvinvointi on sekä henkilön että työnantajan etujen mukaista, tuo lisää vireyttä ja kehittää hyvän tsemppihengen avulla samalla koko työyhteisöä. Tämän vuoksi siihen kannattaa panostaa”, Harri Heinonen jatkaa.
”Päädyimme yhteistyöhön juuri Liikkuvan Suomen kanssa, koska HR-tiimimme on verrattain pieni ja halusimme varmistaa, että pystymme panostamaan hankkeeseen myös silloin kun HR-tiimillä on muita kiireitä. Tämän vuoksi halusimme luotettavan kumppanin. Liikkuvalla Suomella on hyviä näyttöjä siitä, kuinka ihmisiä kannustetaan mukaan kehittämään henkilökohtaista virettään ja jaksamaan arjessa paremmin. Myös mahdollisuus suunnitella hanketta yhdessä ja riittävän pitkällä tähtäimellä tuo uskoa hankkeen menestykseen”, Toyota Auto Finlandin henkilöstöpäällikkö Heikki Laukkanen sanoo.
Jokainen henkilökunnan jäsen kutsutaan valmennukseen henkilökohtaisesti. Poikkeavissa oloissa täysin etäyhteyksillä toteutettu startti on ollut erittäin onnistunut. Viisi päivää kutsujen lähetyksen jälkeen mukana on jo yli 70 prosenttia henkilökunnasta.
”Liikkeellelähtö on ollut todella vauhdikas. Miltei kaikki ovat jo kirjanneet aktiviteetteja ja yhdessä olemme kirjanneet jo yli 400 tuntia liikuntaa, mikä on oikein hyvä tahti. On ollut myös hauska huomata, kuinka ahkerasti toisten kirjauksia kommentoidaan ja kuinka runsaasti porukka kannustaa toisiaan. Tämä on erityisen hienoa juuri nyt, kun miltei kaikki ovat etätöissä eikä normaalia sosiaalista kanssakäymistä työkavereiden kanssa juuri ole”, Heikki Laukkanen toteaa.
”Otamme innolla vastaan haasteen Toyotan henkilöstön jaksamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittämisestä ”, Liikkuvan Suomen toimitusjohtaja Antti Luukkanen toteaa. ”Henkilöstön hyvinvoinnin suunnitelmallinen kehittäminen on ennen kaikkea strateginen valinta. On hienoa, että Toyotalla halutaan lisätä panostusta henkilöstön voimavarojen turvaamiseen erityisesti näinä aikoina, kun arki on monessa yrityksessä radikaalisti muuttunut”, Antti Luukkanen jatkaa.
Liikkuva Suomi -valmennusohjelman ensimmäinen vuosi Sony Music Finlandilla tuotti niin hyviä tuloksia, että henkilöstön kuormituksen hallintaan panostaminen päätettiin nostaa uudelle tasolle.
Olennaisena lisäyksenä viime vuoteen verrattuna on motivointijärjestelmä, jonka avulla lisääntynyt työkyky tuo myös lisää lomapäiviä. Valmennusohjelman avulla jokainen osallistuja kerryttää hyvinvointipisteitä, joiden kasvanut saldo on suoraan verrannollinen ansaittuun lisälomaan.
Näin Sony Music Finlandin Finance Director Olli Sjöström kertoo Liikkuva Suomi -valmennusohjelman positiivisista vaikutuksista henkilöstön jaksamiseen ja organisaation kehitykseen:
Hyvinvoiva henkilöstö on keskeinen voimavara
”Meille hyvinvoivat työntekijät ovat ensiarvoisen tärkeitä. Henkilöstön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin panostamalla on mahdollista saavuttaa huikeita tuloksia, niin yrityksen kuin jokaisen työntekijän oman hyvinvoinnin kannalta.”
Arkisen aktiivisuuden kasvattaminen riittää
”Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parantaminen lähtee pienistä arkisista teoista, joilla kasvattaa aktiivisuutta. Hyvinä esimerkkeinä ovat esim. portaiden nousu 5. kerroksen toimistoomme, jääminen pois yksi metro- tai bussipysäkki normaalia aiemmin tai käveleminen vähän kauempana sijaitsevaan lounasravintolaan.”
Muutokset vievät oman aikansa
”Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parantaminen on kestävyyslaji. Muutokset lähtevät pienistä arkisista hyvinvointiteoista, joita pitää vaan jaksaa toistaa päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen. Itse en usko lyhytkestoisiin dieetteihin tai harjoitusohjelmiin, joilla pyritään saamaan vaikutukset äärimmäisen nopeasti. Pysyvä, terveellä pohjalla oleva muutos on mahdollista saavuttaa vain pidemmän ajan kuluessa.”
Kilpailu ei keskiössä
”Alusta asti olemme painottaneet, että hyvinvointiohjelman tarkoituksena ei ole tehdä kaikista marathon-juoksijoita tai täyden matkan triathlonisteja. Keskiössä on yksittäisen työntekijän henkilökohtaisen hyvinvoinnin parantaminen. Olemme ottaneet mukaan tiimikohtaisia kilpailuja lähinnä ryhmähengen parantamisen ja leikkimielisen, hyvässä hengessä tapahtuvan tekemisen merkeissä. On ollut ilo huomata, että pelillistämisen avulla saamme aktivoitua mukaan mahdollisimman monia työntekijöitämme.”
Selkeät vaikutukset
”Yksilötasolla olemme havainneet selkeitä vaikutuksia kasvaneena tehokkuuteena, sairauspoissaolojen vähenemisenä sekä yleisenä vireystason parantumisena. Yrityksenä olemme jo nyt voittajia, vaikka matka on vasta alkanut.”
”On ollut ilo seurata Sony Music Finlandin henkilöstön matkaa kohti parempaa jaksamista jo yli vuoden ajan. Porukan aktiivisuus on ollut hyvällä tasolla heti ensimmäisen vuoden alusta asti. Lisääntyneen hyvinvoinnin yhdistäminen lisääntyneeseen vapaa-aikaan tuntuu olevan hyvä yhdistelmä”, Liikkuvan Suomen toimitusjohtaja Antti Luukkanen toteaa.
”Uudistetun työkykylaskurin yhdistäminen lisääntyneisiin lomapäiviin on motivoinut myös uusia ihmisiä liittymään valmennusohjelmaamme. Hienoa huomata, että Sony Music Finlandilla on uskallettu tehdä uraauurtavia päätöksiä ihmisten paremman jaksamisen eteen”, Antti Luukkanen jatkaa.
Eilen illalla laitoin seuraavan päivän vaatteet tuolin nojalle valmiiksi, latasin kahvinkeittimen ja varmistin, että olin pakannut uimakassiin kaiken tarvittavan. Laitoin kaiken hyvissä ajoin valmiiksi, sillä aamulla kello soi jo kuudelta ja viimeistään puoli seitsemältä piti olla autossa matkalla kohti Allas Sea Poolia. Olimme sopineet treenattavan kanssa sinne aamutreenit.
Odotin aamua innolla, sillä maanantaiset aamu-uinnit ennen työpäivän alkua ovat hyvistä aikeista huolimatta pikku hiljaa jääneet. Syksyisestä uimakoulusta en olisi jäänyt mistään hinnasta pois, mutta nyt omatoimisesti lähteminen on huomattavasti haastavampaa. Yhdessä sovituista treenitreffeistä on niin paljon helpompaa pitää kiinni, varsinkin, kun kyseessä on uusi laji ja uusi rutiini.
Aamulla ensimmäiseksi join ison lasin vettä, suihkautin suuhun D-vitamiinit, napsautin kahvinkeittimen päälle ja kahvin tippuessa pesin kasvot, hampaat ja puin päälle. Venyttelyt jäivät vain muutamaan minuuttiin, parempi sekin kuin ei mitään. Varttia myöhemmin istuin jo autossa kahvikuppini kanssa. Aamulypsyä kuunnellessa mietin, kuinka tietyt rutiinit helpottavat kummasti arkea.
Onnistunut aamu alkaa illalla
Nautin rauhallisista ja kiireettömistä aamuista silloinkin, kun aikaa on vähän. Siksi valmistelen seuraavan päivän tavarat jo edellisenä iltana valmiiksi, tällä varmistan myös ettei mitään unohdu. Samalla päästän irti ajatuksista, jotka muuten muistuttaisivat koko ajan aamulla muistettavista asioista. Mieli rauhoittuu ja unikin on todennäköisesti laadukkaampaa. Aamulla on myös huomattavasti mukavampi herätä, kun ei tarvitse etsiä mystisesti kadonneita tavaroita, joskus on nimittäin saattanut käydä niinkin.
Herätyskelloni soi aamuisin mieluummin muutaman minuutin liian aikaisin kuin liian myöhään. Aamut ovat omaa aikaani ja haluan nauttia niistä rauhassa. Kaikki aamut eivät ole läheskään samanlaisia, mutta iso vesilasi, aamukahvi, aamiainen ja venyttelyt kuuluvat jokaiseen aamuuni. Venyttelen silloinkin, kun ei huvittaisi, sillä tiedän, että rutiineista lipsuessa on vaikea saada motivaatiota takaisin. Alkusyksystä rutiini jäi, ja uudelleen aloittaminen oli työn ja tuskan takana. Siksi lyhytkin on parempi kuin ei ollenkaan.
Jos työt sallivat, treenaan mieluiten heti aamusta. Olen aamuvirkku ja tehokkaimmillani heti aamuista. Pieni liikunta heti aamusta tekee hyvää ja mikäpä sen parempi, jos liikunta tulee vielä näin työn ohessa. Siksi usein suosin myös työmatkaliikuntaa. Kerran, kun itselle tärkeät rutiinit on saanut osaksi arkea, sujuvat ne kuin hampaiden harjaaminen – ilman sen kummempaa eforttia.
Alla vielä resepti chiavanukkaaseen, joka on nopea tehdä edellisenä iltana valmiiksi. Chiapudding on täyttävä ja pitää nälän pitkään loitolla. Siksi suosin sitä etenkin aamuisin, sillä aamupalan ja lounaan väli saattaa usein venähtää helposti useaan tuntiin. Valmista chiavanukas jo etukäteen ja jos et esimerkiksi vielä heti herätessä ole nälkäinen, kulkee vanukas kätevästi säilytysrasiassa mukana työpaikalle.
Tsemppiä aamuun ja päivään!
Heidi
CHIAVANUKAS (gluteeniton ja maidoton)
2 1/2 dl cashewpähkinöitä
5 dl vettä
pala tuoretta inkivääriä
kurkumaa
ripaus suolaa
1 tl hunajaa
kypsä banaani
1 dl chiansiemeniä
Sekoita pähkinät, vesi ja mausteet kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon kypsä banaani ja jatka ajamista. Siirrä vanukas säilytysrasiaan ja lusikoi joukkoon vielä chiansiemenet. Anna vanukkaan tekeytyä vähintään puolisen tuntia tai yön yli. Tarjoile esimerkiksi marjojen, banaanisiivujen ja granolan kanssa. Vanukas säilyy jääkaapissa 3-4 päivää.
On hyödyllistä pysähtyä ajoittain pohtimaan, onko nukkumiseen käyttämäsi aika riittävä kokonaisvaltaisen palautumisen ja jaksamisen suhteen. Listasimme alle muutamia kysymyksiä, joiden kanssa pääset alkuun oman vireystilasi ja levon riittävyyden tarkastelussa:
Heräätkö aamuisin virkeänä ja levänneenä?
Jaksatko päivisin keskittyä työtekoon?
Riittääkö sinulla energiaa vapaa-ajan aktiviteeteille ja läheisille työpäivän jälkeen?
Onko sinun helppo nukahtaa iltaisin?
Edellä esitettyjen kysymysten tarkoituksena on herättää sinua ajattelemaan päivittäistä jaksamistasi ja vireystilaasi. Normaalitilanteessa ihminen kokee aamulla herätessään olevansa virkeä ja kykenevänsä keskittymään työpäivän aikaisiin työtehtäviin. Työpäivä ei kuitenkaan vie kaikkia mehuja, vaan virtaa riittää myös vapaa-ajan harrastuksiin ja läheisten kanssa jaettaviin hetkiin. Iltaisin on normaalia, että nukahtaminen vie noin 15-30 minuuttia siitä, kun olet mennyt sänkyyn, mutta ei sen kauempaa.
Jos huomasit, vastaavasi johonkin edellä esitetyistä kysymyksistä kielteisesti, on hyvä pysähtyä pohtimaan, onko kyseessä väliaikainen ja ohimenevä haaste vai onko tilanne jatkunut samanlaisena jo pidempään. Pitkään jatkuneeseen väsymystilaan on syytä suhtautua vakavasti.
Pohdi niitä tekijöitä, jotka aiheuttavat sinulle väsymyksen tunnetta. Olisiko arjessasi mahdollista tehdä muutoksia, jotka antaisivat sinulle enemmän aikaa levätä ja palautua?
Varmista lisäksi, että hyvinvoinnin peruspilarit oat kohdallasi kunnossa:
Syötkö tarpeeksi monipuolista ja ravitsevaa ruokaa?
Oletko päivittäin aktiivinen ja liikutko suositusten mukaisesti?
Nukutko tarpeeksi öisin ja huolehditko jaksamisestasi ja lepohetkistä myös päivän aikana?
Palautumisen tulisi olla kokonaisvaltaista – sekä kehon että mielen akkujen tulisi latautua levon aikana. Palautuminen on myös aktiivista toimintaa! Kevyt liikunta, harrastukset tai ystävien tapaaminen palauttavat ennen kaikkea mieltä ja henkisiä voimavaroja.
Käytä siis hetki oman jaksamisesi ja palautumisesi tarkasteluun! Vireystilan kohoaminen saa sinut voimaan paremmin – niin fyysisesti kuin henkisestikin!
Kiinnostuitko? Ota meihin yhteyttä!
Antti Luukkanen: antti.luukkanen@liikkuvasuomi.fi / +358 44 381 3336
Korkeasaaren eläintarhan henkilökunta tekee paljon fyysistä työtä. Työpäivän aikana työntekijät kerryttävät askeleita kävelemällä pitkin tarha-aluetta, nostelevat painavia kuormia ja pitävät muun muassa kulkuväylät puhtaina. Päivittäinen kuormitus nousee useilla jo työpäivän aikana niin korkealle tasolle, että terveyttä edistävän liikunnan määräsuositukset tulevat täyteen.
Työyhteisön sisällä työntekijöiden välillä on kuitenkin paljon hyvinkin erilaisia työtehtäviä. Osa työntekijöistä viettää suurimman osan työajastaan toimistossa, jolloin fyysinen aktiivisuus ei välttämättä yllä samalle tasolle kuin päivänsä tarhan puolella työtä tekevillä. Näin ollen myös hyvinvoinnin kannalta on olennaista keskittyä löytämään jokaiselle henkilökohtaisesti tärkeimmät kehityskohteet.
Yhteisiä hyvinvoinnin peruspilareita on kuitenkin hyvä tarkastella meistä jokaisen – viettipä työpäivänsä toimistossa istuen tai fyysistä työtä tehden. Korkeasaaren eläintarhassa halutaankin keskittyä erityisesti levon ja kuormituksen tasapainoon sekä aktiiviseen palautumiseen.
Eläintarhalla pidetyssä Kick Off -tilaisuudessa erityistä mielenkiintoa herättivät oman hyvinvoinnin seurantaan tarkoitetut aktiivisuuslaitteet. Omaa aktiivisuutta tai levon tarvetta on usein vaikeaa arvioida objektiivisesti. Siihen aktiivisuuslaite onkin oiva apukeino, jonka avulla on helpompi hahmottaa, millä hyvinvoinnin osa-alueella juuri itsellä on eniten kehitettävää.
Korkeasaaren eläintarhan suunnittelija Jenni Ahtiainen onkin huomannut projektin herättäneen mielenkiintoa kollegoidensa keskuudessa.
”Hyvin on projekti lähtenyt käyntiin! Aktiivisuusmerkintöjen tekeminen on herättänyt mielenkiintoa henkilöstön keskuudessa”
Aktiivisuus vaatii vastapainokseen lepoa. Syksyn ajan myös Korkeasaaren työntekijät pääsevät tarkastelemaan ja kehittämään omaan palautumiseensa liittyviä teemoja. Niissä kun riittää pureskeltavaa – meille kaikille!
Olisitko sinäkin valmis panostamaan itsesi tai henkilöstösi hyvinvointiin? Ota meihin yhteyttä!
Antti Luukkanen: antti.luukkanen@liikkuvasuomi.fi / +358 44 381 3336
Työntekijöiden hyvinvoinnin tulisi olla ensi arvoisen tärkeä tavoite kaikille työnantajille. OP Helsingille se todella myös on sitä – yritys otti käyttöön Parempi Vire -sovelluksen ja nyt yhdessä Liikkuva Suomi -tiimin kanssa OP Helsingin lanseeraama henkilöstön Hyvinvointihaaste käynnistyi.
Telia 5G Areenalla pidetyn hyvinvointipäivän yhteydessä julkistettu Liikkuva Suomi -palvelun käyttöönotto herätti osallistujissa intoa ja kiinnostusta, juuri kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin keskittymisen ansiosta. Liikkuva Suomi -palvelun ydinajatuksena on innostaa liikkumaan, syömään ja lepäämään omien voimavarojen mukaisesti. Etenkin palautumisen henkilökohtainen ja jatkuva seuranta on palvelun kulmakiviä. Liikkuva Suomi -palvelussa kaikki fyysinen aktiivisuus on yhtä arvokasta, mikä takaa osallistujille mahdollisuuden harrastaa juuri itselle mieleisintä liikuntaa.
Parempi Vire -sovellus yhdistettynä Liikkuva Suomi -palvelun ammattitaitoiseen projektinjohtoon antaa nyt siis myös OP Helsingin henkilöstölle lisää työkaluja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Liikkuva Suomi -palvelu on yhteisöllinen ja kannustava – käyttäjät pääsevät hurraamaan toistensa aktiivisuusmerkinnöille tai vaikkapa päivittäisen askeltavoitteen täyttymiselle. Yhteiset tiimihaasteet puolestaan kasvattavat Liikkuva Suomi -palvelun kehuttua tsemppihenkeä ja tiivistävät työporukkaa entisestään.
OP Helsingin Hyvinvointihaaste etenee alkuinnostuksen siivittämänä ja Liikkuva Suomi -palvelun asiantuntevan valmennuksen avulla kohti työntekijöiden lisääntynyttä kokonaisvaltaista hyvinvointia! Me Liikkuva Suomi -tiimiläiset tuskin maltamme odottaa, millaisia tuloksia OP Helsingin joukko Hyvinvointihaasteen innostamana saavuttaa!
Olisitko sinäkin valmis panostamaan itsesi tai henkilöstösi hyvinvointiin? Ota meihin yhteyttä!
Antti Luukkanen: antti.luukkanen@liikkuvasuomi.fi / +358 44 381 3336
Työmatkat ovat loistava keino haalia päiviin lisää aktiivista aikaa. Jos liikut töihin päivittäin esimerkiksi autolla tai julkisia kulkuneuvoja käyttäen, on aktiivisuutta mahdollista lisätä runsaastikin – pelkällä hyötyliikunnalla! Liikunnan määrän ja aktiivisuuden lisäämisessä kannattaa kuitenkin edetä maltilla. Seuraavilla vinkeillä vältät suurimmat suden kuopat ja pääset nauttimaan liikunnan piristävistä ja voimaannuttavista vaikutuksista!
1. Kohtuudella liikkeelle
Jos et ole aiemmin tottunut päivittäiseen liikuntaan, kannattaa aktiivisuuden määrää lisätä vähitellen. Vaihda auto pyörään aluksi kerran viikossa ja lisää pyöräilypäivien määrää seuraavilla viikoilla tasaisen rauhallisesti. Näin annat kehollesi aikaa totutella uudenlaiseen rasitukseen ja vältät liiallisen kuormituksen mahdollisesti mukanaan tuomat rasitusvammat, loukkaantumiset tai innon lopahtamisen.
2. Osa matkasta liikkuen
Toisinaan työmatka on liian pitkä kuljettavaksi pyörällä tai kävellen. Se ei kuitenkaan ole syy jättää työmatkoja hyödyntämättä! Työmatkan voi nimittäin pilkkoa pienempiin pätkiin, joista osan voi liikkua ja osan kulkea kyydittävänä. Kokeile esimerkiksi jäädä muutamaa pysäkkiä aiemmin bussista ja kävellä loppumatka töihin. Tai vastaavasti, voit kokeilla jättää autosi parkkiin hieman kauemmas työpaikasta ja kävellä loppumatkan. Vaihtoehtoja riittää!
3. Valmistaudu
On mukavampaa sekä itsesi että työtovereidesi puolesta viettää työmatkan jälkeistä työpäivää puhtaissa vaatteissa ja suihkun raikkaana. Pakkaa siis jo kotoa lähtiessäsi mukaan vaihtovaatteet ja tarvitsemasi hygieniatarvikkeet. Jos liikut töihin usein, on käytännöllistä säilyttää vaatekertaa jo valmiina työpaikalla, jolloin itsetyömatkalla ei tarvitse kantaa mukana ylimääräisiä varusteita.
4. Muista energiavarastojen täydennys
Työmatkan jälkeen kannattaa pitää huolta energiavarastojen täydentämisestä, jotta itse työtehtävien hoitamiseen riittää energiaa. Nopeat ja helpot välipalat, kuten erilaiset välipalapatukat, smoothiet tai hedelmät toimivat hyvinä energianlähteinä työmatkan jälkeen.
5. Muista armollisuus
Toisinaan on myös tarpeen kuunnella omaa vireystilaa ja tehdä suunnitelmiin muutoksia. Väliin jääneen työmatkaliikunnan vuoksi ei ole myöskään syytä potea huonoa omaa tuntoa – huomenna on taas uusi päivä, ja uusi työmatka, jolloin voit kerryttää itsellesi lisää aktiivisuutta!
Lomalla mielen ja kehon olisi tullut puhdistua ja akkuvarastojen täyttyä energialla. Onkin pelkästään positiivista, jos olet loman aikana pystynyt unohtamaan työasiat! Töihin palatessaa saattaa kuitenkin tuntua, että kasautuneista työtehtävistä on vaikeaa löytää niitä asioita, joista kannattaisi aloittaa. Nyt lomalta palatessa kannattaakin laatia to do -lista, jotta tiedät, mitkä asiat ovat tärkeitä tai kiireellisiä ja mitkä puolestaan voi hoitaa myöhemminkin.
Laadi siis lista tehtävistä, joiden kimppuun käyt ensimmäiseksi. Muista olla rehellinen asettaessasi asioita tärkeysjärjestykseen – kaikki asiat eivät ole tärkeitä eivätkä kiireellisiä juuri nyt.
Muista, että sinulla on myös vapaa-aikaa!
Töihin paluu ei tarkoita sitä, että sinulla ei olisi aikaa tehdä samoja asioita kuin lomalla ollessasi. Se tarkoitta vain, sitä, että aikaa ei ole yhtä paljon. Kesäillat ovat pitkään valoisia ja työpäivän jälkeen ehtii edelleen tehdä kesäisiä asioita – harrastaa, rentoutua ja nauttia auringosta!
Tauota työskentelyä
Työn jaksottaminen päivän aikana on tärkeää kaikkina vuoden aikoina, mutta etenkin lomalta palatessa. On tärkeää muistaa katkoa pitkiä istumisjaksoja taukojumpalla, sillä tauon aikana kehon lisäksi myös aivot irtautuvat hetkeksi työskentelystä. Jumppa laittaa veren kiertämään lihaksissa ja aivoissa, jolloin työskentely sujuu taas jouhevammin.
Myös kunnolliset lounas- ja välipalatauot ovat päivän aikana paikallaan, jotta energiaa riittää myös työpäivän jälkeisiin aktiviteetteihin!
Liikkuvan Suomen Mangosmoothie on samaan aikaan raikas mutta makea! Tuore minttu kruunaa kesäisen makumaailman!
Tuorepuuro valmistuu jääkaapissa itsestään – siksi se onkin loistava valinta kiireisiin aamuihin tai välipalahetkiin!
Tuoreet marjat kuuluvat kesään – nappaa talteen niiden sisältämät vitamiinit vaikkapa marjasmoothien muodossa!
Omena ja kaneli – mikä herkullinen yhdistelmä! Liikkuvan Suomen omena-kaneli tuorepuuro on kuin omenapiirakka, varsinkin kun sekoittaa joukkoon makean medjool-taatelin!
Auringonpaiste on harvinainen vieras Suomessa – ota siitä ilo irti! Ulkona on mahdollista harrastaa monia lajeja ja nauttia samalla luonnosta ja kesäsäästä. Siirrä siis joogahetket salista pihanurmikolle tai vaikka laiturin nokkaan. Tee lenkki juoksumaton sijasta metsäpoluilla tai punttitreeni salin sijasta ulkona kehonpainoharjoitteina. Vain mielikuvitus on rajana!
Muista nesteytys
Kuumissa olosuhteissa nesteiden tarve lisääntyy ja nestehukan riski kasvaa. Janon tunne on alkavan nestehukan merkki, minkä vuoksi olisikin tärkeää juoda jo ennen kuin huomaa olevansa janoinen. Nappaa siis tarpeeksi suuri juomapullo mukaan treenikassiin ja pidä huoli, että se tyhjenee päivän aikana useampaan otteeseen. Pilkkomalla juomaveden sekaan ananas- tai appelsiinipaloja, saat mukavaa piristystä vedenjuontiin!
Suojaudu säteiltä
Auringon säteet tuntuvat iholla mukavilta, mutta niiden kanssa on syytä olla myös varovainen. Suojautuminen haitalliselta UV-säteilyltä kannattaa tehdä huolella ennen ulkoilmatreeniä. Hengittävät vaatteet tuntuvat mukavan viileiltä, hattu suojelee auringonpistokselta ja suojavoiteet suojelevat paljasta ihoa.
Kokeile kesälajeja
Kesällä on mahdollista kokeilla sellaisia lajeja, jotka talvella ovat vaikeammin saavutettavissa. Nappaa siis To do -listalle itsellesi uusia tai vanhoja tuttuja lajeja, joita voi tehdä vain kesällä – suppailu, golf, maastopyöräily, rullaluistelu, puistojooga…
Ota ilo irti työmatkaliikunnasta
Jos kesäsi kuluu lomailun sijaan töissä, voit silti nauttia kesäisestä säästä, ottamalla ilon irti esimerkiksi työmatkailusta! Kesäaamun pyörä- tai kävelylenkki työpaikalle herättää taatusti ja antaa virtaa myös työpäivään. Helpotat työmatkaliikkumista, jos aloitat valmistautumisen työmatkaan jo edellisenä päivänä: jätä ylimääräiset tavarat ja vaihtovaatteet valmiiksi työpaikalle, niin vältyt niiden kantamiselta mukana itse työmatkalla!
Ping! Sinulle on uusi viesti! Kaverisi aloitti juuri live-videon! Julkaisullasi on uusi tykkäys! Katso uudet kommentit viestiketjussa!
Jatkuva piippailu ja punaiset ilmoitusmerkit ovat monelle arkipäivää. Älylaitteet ja sosiaalisen median palvelut tarjoavat jatkuvasti uusia ärsykkeitä ja mielenkiintoisia julkaisuja. Mutta oletko tullut ajatelleeksi, mitä jatkuva ärsyketulva aiheuttaa kehollesi ja mielellesi?
Kun lepäät, kehosi lataa energiavarastoja täyteen. Samalla myös aivosi latautuvat ja palautuvat päivän pinnistelyistä. Siksi lepääminen ja hyvät yöunet ovat kehon ja mielen palautumisen tärkein rakennuspalikka.
Jos lepoaikasi kuluu puhelimen näyttöä tuijottaen ja sosiaalista mediaa selaillen, aivot eivät tosiasiassa pääse latautumaan – ne ovat jatkuvassa valmuistilassa hakien uusia ärsykkeitä. Piippaukset ja ilmoitusmerkit herättävät mielenkiinnon kerta toisensa jälkeen ja aivot ovat virittäytyneinä ottamaan vastaan uutta informaatiota.
Infoähkyn yllättäessä, voit ottaa sosiaalisesta mediasta totaalisen stopin – somettoman loman! Jos täyslakko tuntuu liian suurelta muutokselta, kokeile vähentää sosiaalisen median käyttöä asteittain:
1. Laita sovellusten ilmoitukset pois päältä
Kun puhelin ei anna äänimerkkiä tai sytytä sovelluksen yläkulmaan punaista merkkiä uuden ilmoituksen merkiksi, ei sovellusta tee mieli avata yhtä usein.
2. Piilota sovellukset työpöydältä
Voit kokeilla siirtää sovellusten ikonit pois puhelimen näytön etusivulta. Kun avaat näytön, etkä näe ensimmäisenä somekanavien ikoneita, eivät ne myöskään houkuttele avaamaan sovelluksia yhtä usein. Voit siirtää ikonit seuraaville välilehdille tai vaikkapa kansioihin kansioiden sisällä, jolloin sovelluksen avaukseen kuluu monta klikkausta.
3. Kokeile pätkäpaastoa
Totaalisen somelakon sijaan voit totuttaa itseäsi vähäisempään somen käyttöön pitämällä pätkäpaastoja: tunti ilman somea, aamupäivä ilman somea, viikonloppu ilman… Toisaalta voit myös määrittää somen käytölle aikarajan, esimerkiksi ”Klo 18-19 on somen käyttöaikani” ja pitää muuten puhelimen poissa ulottuvilta.
4. Nauti hetkistä sellaisenaan
Sosiaaliseen mediaan jaetut kuvat ovat useimmiten ihania ja kauniita – juuri sellaisia kuin hetket, jolloin kuvia otetaan. Joskus voisikin olla hyvä laittaa kamera ja puhelin sivuun ja nauttia noista ihanista hetkistä sellaisenaan. Kaikkea ei tarvitse ikuistaa kameran filmille – kauniit muistot pysyvät elävinä myös mielessä!
Juuri nyt kun kevät aurinko alkaa lämmittää ja luonto heräillä talvihorroksesta, alkaa monella myös lenkkareissa vipattaa ja juoksukuume nousta. Muutamalla helpolla mutta hyödyllisellä vinkillä juoksusta saa itselleen erinomaisen harrastuksen!
1. Matka
Älä haukkaa liian isoa palaa kerralla. Lenkin pituutta kannattaa lisätä vähitellen, kun kunto alkaa kehittyä. Alussa kannattaa siis asettaa maltillisia matkatavoitteita tai vaihtoehtoisesti jakaa pitempi matka osiin. Lenkin voi jakaa osiin esimerkiksi siten, että joka toisen osuuden etenee juosten ja joka toisen kävellen.
2. Aika
Samoin kuin lenkin pituuteen, pätee myös sen kestoon sama ajatus: ei liikaa kerralla. Juoksuharrastuksen alkuvaiheissa on parempi tehdä vähän kerralla ja useasti. Pienistä päivittäisistä pyrähdyksistä saa kokonaisuudessa enemmän hyötyä kuin että juoksisi pitkästi mutta harvoin.
3. Vauhti
Liian kova alkuvauhti johtaa kokeneellakin juoksijalla epätoivottuihin lopputuloksiin, eikä juoksu tunnu miellyttävältä. Vauhdin säätely onkin yksi tärkeimmistä tekijöistä, jotka vaikuttavat siihen, miten keho ottaa rasituksen vastaan. Sopivan vauhdin löytämiseksi on olemassa yksinkertainen nyrkkisääntö: PPP, eli pitää pystyä puhumaan. Kun pystyt juoksun aikana puhumaan ilman puuskuttamista, on vauhti sopiva.
4. Juoksuasento
Jotta juoksu ei rasita kehoa haitallisella tavalla on syytä kiinnittää huomiota juoksuasentoon. Varmista asennostasi ainakin seuraavat kohdat:
Kädet liikkuvat rennosti ja laajasti rytmittäen juoksua
Niska-hartia-seutu pysyy rentona
Katse suuntautuu eteenpäin, ei varpaisiin
Lantionasento on ojentunut, ei kupissa
Jalat pyörivät lantion alla ja askeleen liike on rullaava
5. Maasto ja välineet
Juoksu rasittaa kehoa monella eri tavalla. Jotta juoksuharrastus jatkuu, on oleellista, että juoksija pystyy rasittamaan kehoa terveellä tavalla ja välttämään loukkaantumiset ja erilaiset rasitusvammat. Siksi kannattaakin heti alussa kiinnittää huomiota siihen, millaisissa maastoissa ja millaisilla kengillä juoksee. Maastoista hiekka- ja pururadat ovat lempeitä jaloille, sillä iskutus on pehmeämpää kuin kovalla asfaltilla juostessa. Erilaisilla poluilla kannattaa kuitenkin huomioida myös maaston epätasaisuus ja olla valppaana kivien ja juurien varalta.
Sopivilla juoksukengillä voi myös pelastaa jalat monilta rasitusvammoilta. Hyvin vaimennetut ja juoksijan jalkojen muotoihin sekä askellukseen sopivat kengät ovat ensiarvoisen tärkeät rasituksen hallinnassa. Urheilukaupoista löytyy usein ammattitaitoa oikean kenkäparin löytämiseen.
6. Kehonhuolto
Keho tarvitsee lepoa ja huoltavaa harjoittelua toipuakseen juoksuharjoituksen rasituksesta ja palautuakseen seuraavaan harjoitukseen. Kehoa kannattaa huoltaa aktiivisella venyttelyllä, putkirullailulla ja toisinaan myös manuaalisella käsittelyllä, esimerkiksi hieronnalla. Etenkin lonkankoukistajien, etu- ja takareisien, pohkeiden sekä pakaralihasten huoltaminen venyttelemällä kannattaa ottaa osaksi arkirutiineja.
Kaiken kaikkiaan juokseminen kiteytyy muutamaan perusasiaan. Pitkäjänteinen harjoittelu tuottaa hyviä lopputuloksia, mutta jotta juoksua voi harjoitella pitkäjänteisesti on vältettävä tyypillisimmät karikot. Näitä karikoita ovat muun muassa alkuinnostuksen lopahtaminen liian kovalla harjoittelulla tai rasitusvammat, jotka estävät harjoittelun. Siksi juokseminen vaatii malttia niin matkan, ajan kuin vauhdinkin suhteen. Lisäksi kehonhuolto, palautumisen edistäminen ja vammojen välttäminen juoksuasennon, välineiden sekä maastojen tarkastelun osalta ovat avainasemassa, jotta juoksusta voi saada pitkäaikaisen harrastuksen.
Näiden vinkkien myötä Liikkuva Suomi toivottaa kaikille mukavia ja kehittäviä juoksulenkkejä!
Vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa on yksi elämän perustarpeista. Omien ajatusten ja tunteiden peilaaminen ja vastavuoroisesti toisten ihmisten kuunteleminen ovat vuorovaikutuksen peruslähtökohtia. Joskus kuitenkin eteen tulee haastavia tilanteita, jolloin emme tiedä, miten niihin tulisi reagoida. Lohdullista on, että vuorovaikutustaitoja voi oppia!
Sosioemotioonalinen oppiminen on Thomas Gordonin kehittämä teoria siitä, miten omia tunne- ja vuorovaikutustaitoja voi kehittää. Sen lähtökohtana on viisi vuorovaikutuksen osa-aluetta, joita ovat:
Minätietoisuus
Itsensä johtaminen
Sosiaalinen tietoisuus
Ihmissuhdetaidot
Vastuullinen päätöksenteko
Teorian mukaan tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppiminen etenee vaiheittain edellä mainittujen viiden osa-alueen kautta.
Minätietoisuudella tarkoitetaan omien arvojen, tunteiden, heikkouksien ja vahvuuksien tunnistamista. Oman sisäisen maailman tunnistaminen onkin ensimmäinen askel tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimisessa.
Seuraava askel on itsensä johtaminen, jolla tarkoitetaan omien tunteiden ja käyttäytymisen säätelemistä omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun tunnistaa omat arvonsa ja tunteensa, on niitä helpompi säädellä omien tavoitteiden mukaiseen toimintaan.
Sosiaalinen tietoisuus on vastavuoroisen vuorovaikutuksen ydintä. Sillä tarkoitetaan ymmärryksen ja empatian osoittamista toisia kohtaan. Sosiaalinen tietoisuus on välttämätön askel kohti seuraavaa osa-aluetta – ihmissuhdetaitoja.
Ihmissuhdetaidoilla tarkoitetaan toimivien ihmissuhteiden rakentamista, ryhmissä työskentelyä ja kykyä käsitellä ristiriitoja rakentavasti. Omien tunteiden tunnistaminen ja niiden säätely yhdistettynä empatian osoittamiseen rakentavat yhdessä pohjan ihmissuhdetaitojen oppimiselle.
Viimeinen askel tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimisessa on vastuullinen päätöksenteko. Vastuullinen päätöksenteko tarkoittaa, että kykenee tekemään sellaisia valintoja, joiden kanssa yksilön tai ryhmän on hyvä elää.
Näiden viiden osa-alueen avulla jokaisella on mahdollisuus kehittää omia tunne- ja vuorovaikutustaitojaan. Hyvät vuorovaikutustaidot ovat nykyään keskeisessä roolissa ja niitä arvostetaan niin työelämässä kuin vapaa-ajan ihmissuhteissakin. Monet haastavat tilanteet helpottuvat, kun on ensin pohtinut omia lähtökohtia ja tavoitteita sekä omaa toimintaa suhteessa toisiin ihmisiin ja heidän tavoitteisiinsa.
Vuorovaikutamme arkielämässä jatkuvasti. Siksi onkin hyvä välillä pysähtyä pohtimaan, miten omaa vuorovaikutusta voisi kehittää. Näillä viidellä askeleella pääset sujuvasti alkuun omien vuorovaikutustapojen ja -käyttäytymisen tarkastelussa!
Ensimmäisen jakson tulokset puhuvat puolestaan – OP Turun Seudun & Turun Seudun OP-Kiinteistökeskuksen henkilöstö on jo ensimmäisen jakson aikana kerännyt yhteensä 4930 tuntia liikuntaa ja kirjannut yhteensä yli 5200 aktiviteettia.
Eikä siinä vielä kaikki! Lähes 300 henkilöä kattavan projektin osallistumisprosentti on jo ensimmäisten viikkojen aikana kivunnut huimaan lukemaan – yhteensä 86% henkilöstöstä on lähtenyt liikkeelle!
Projektin vastuuvalmentaja Tuukka on syystäkin innoissaan:
”Työyhteisö on kerännyt hirmuisia lukuja ensimmäisen jakson aikana! Ensimmäisen jakson tavoite tuli täyteen jo niin reilusti etuajassa, että päätimme asettaa lisätavoitteen, joka sekin täyttyi ennen jakson päättymistä! Huima tahti!”, kertoi Tuukka koko työyhteisölle pitämässään infotilaisuudessa.
Yhteisöllisyys ja yhteishengen kasvattaminen olivat OP Turun Seudun & Turun Seudun OP-Kiinteistökeskuksen ykköstoiveita projektille niin henkilöstön kuin johtoportaankin keskuudessa. Tavoite ja siihen sitoutuminen näkyvät konkreettisesti kannustamisena – ensimmäisen jakson aikana henkilöstö on kannustanut toisiaan yli 8700 kertaa pelkästään verkon välityksellä.
OP Turun Seudun HR-tiimiin kuuluva Emilia Mikkola iloitsee projektin myötä syntyneistä uusista kontakteista työyhteisössä.
”Ennestään vieraat kollegat ovat tulleet juttelemaan, kun ovat havainneet järjestelmän kautta, että meillä on yhteisiä harrastuksia”, Mikkola iloitsee.
Hän kertoo työyhteisön sisälle muodostuneen uusia epävirallisia linkkejä yhteisten kiinnostusten kohteiden ympärille. Jopa uusia, yhteisiä lajikokeilujakin on ehdotettu!
Seuraavana vuorossa on innolla odotettu vaihe: työntekijät saavat käyttöönsä älyrannekkeet, joiden avulla he voivat tarkastella muun muassa omien voimavarojensa varaustilannetta ja seurata päivän aikaista palautumista reaaliajassa. Lisäksi älyranneke kerää yhteen kaiken päivän aikaisen aktiivisuuden, jolloin on myös helppoa seurata omien henkilökohtaisesti asetettujen tavoitteiden edistymistä, askeleiden karttumista ja levon riittävyyttä.
”Mahtavaa! Otan tämän käyttöön heti tänään!”, kuului iloisia huudahduksia, kun henkilöstö vihdoin sai käyttönsä uudet älyrannekkeet.
Liikkuva Suomi käynnisti alkuvuodesta kaksi pilottihanketta – ensimmäinen pilotti käynnistettiin maaliskuun lopulla Saksassa ja toinen hanke starttasi heti ensimmäisen perään Englannissa.
Liikkuva Suomi -palvelun kansainvälistymishankkeita innolla edistävä toimitusjohtaja Antti Luukkanen korostaa Suomen roolia hyvinvointipalveluiden tuottajana:
”Suomi on edelläkävijä terveysteknologian ja hyvinvoinnin osalta”, Luukkanen toteaa.
Siksi Liikkuva Suomi onkin ottanut tavoitteekseen levittää suomalaista hyvinvointiosaamista myös ulkomaille.
”Tiedossa on, että pystymme auttamaan ihmisiä jaksamaan paremmin arjessaan myös Suomen rajojen ulkopuolella”, Luukkanen täsmentää.
Suomalaisten hyvinvointialan yritysten rooli edelläkävijöinä ja asiantuntijoina on Luukkasen mukaan tunnistettu myös ulkomailla. Pilottihankkeiden alkuvaiheiden kokemusten pohjalta Luukkanen on vakuuttunut, että henkilöstön hyvinvoinnin suhteen tekemistä riittää niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
”Harvassa yrityksessä edes Suomessa panostetaan pitkäkestoisesti henkilökunnan päivittäiseen jaksamiseen. Se on ihmeellistä.”, hämmästelee Luukkanen.
Kansainvälistyminen on Liikkuva Suomi -palvelulle tärkeää jo pelkästään Suomen toimintojen kannalta – myös Suomessa toimii yhä enemmän monikansallisia yrityksiä, joiden tarpeisiin palvelua kehitetään jatkuvasti.
Liikkuva Suomi -palvelua tullaan siis jatkossa kehittämään yhä monipuolisemmaksi myös kansainvälistä liiketoimintaa ajatellen.
”Konseptia räätälöidään kunkin kohdemaan tarpeiden mukaan. Varsinainen kansainvälinen liiketoiminta on tarkoitus käynnistää vielä kuluvan vuoden puolella. On selvää, että kiinnostusta ja kysyntää on myös Suomen ulkopuolella”, iloitsee Luukkanen.
Tutkimusten mukaan jo muutaman minuutin kävelyllä on terveyttä edistäviä vaikutuksia. Käveleminen ei vaikuta ainoastaan fyysiseen terveyteen, vaan sillä on tutkitusti vaikutusta myös psyykkiseen hyvinvointiin. Olisitko tiennyt, että jo 10 minuutin metsäkävelyn aikana luovuus lisääntyy ja ongelmanratkaisukyky paranee!
UKK-instituutin terveysliikuntasuositusten mukaan aikuisen tulisi liikkua useampana päivänä viikossa yhteensä vähintään 2 tuntia ja 30 minuuttia, jos liikunta vastaa rasittavuudeltaan kävelyä tai pyöräilyä. Jos puolestaan harrastaa rasittavampaa liikuntaa, viikoittainen suositus on vähintään 1 tunti ja 15 minuuttia sellaista liikuntaa, kuten juoksu tai kuntouinti.
Kestävyyskuntoa ylläpitävän liikunnan lisäksi viikoittain tulisi harrastaa myös sellaista liikuntaa, joka kehittää lihaskuntoa ja liikehallintaa. Tällaisia lajeja ovat muun muassa tanssi tai erilaiset pallopelit.
Hyvinvoinnin kannalta on liikunnan ohella myös tärkeää kiinnittää huomiota istumisen määrään. Liian pitkien istumisjaksojen on havaittu olevan yhteydessä sekä painonnousuun että uniongelmiin. Istumisjaksoja kannattaakin pyrkiä katkaisemaan liikkumalla, vaihtelemalla asentoa tai kevyellä taukojumpalla muutaman kerran tunnissa.
Ympäristö vaikuttaa liikuntatottumuksiimme enemmän kuin uskoisikaan! Jos työyhteisössä yleisesti suhtaudutaan esimerkiksi työpäivän aikaiseen liikuntaan myönteisesti, saattaa positiivinen asennoituminen tarttua myös niihin, jotka eivät muuten kiinnittäisi huomiota työpäivän aikaiseen liikuntaan. Yhteisten liikuntaa lisäävien palaverikäytäntöjen sopiminen tai taukojumppahetkien järjestäminen avaavat myös mahdollisuuksia yhteisöllisyyden tunteen lisäämiseen työyhteisössä!
Harrastukset:Golf, tennis, lenkkeily, kuntosali, luontoliikunta ja laskettelu
Suhteeni liikuntaan on…
…vaihdellut vuosien saatossa määrätietoisesta golfammattilaisuuteen tähtäävästä harjoittelusta, tavalliseen, arkiseen kuntoiluun ja liikunnasta nauttimiseen. Liikunta ja liikkuminen on ollut minulle aina elämäntapa ja olen nuoresta pitäen harrastanut lähes kaikkea, mitä vain ehdin. Tämän saman innon ajamana päädyin myös opiskelemaan liikuntaa ja jäämään alalle töihin. Määrätietoisen harjoittelun päätyttyä, olen antanut enemmän aikaa erityisesti uusille liikuntamuodoille. Kaipaan liikunnalta uusia virikkeitä ja kehittymisen kokemuksia. Siksi löydänkin välillä itseni nukkumasta lumimajoitteessa keskellä Lapin erämaita, tai aloittamasta tenniskurssia kaverin kanssa.
Pidän omasta hyvinvoinnistani huolta…
Keskityn päivittäin oman hyvinvointini ylläpitämiseen, vaikka se on välillä aikamoista tasapainoilua useamman tekijän välillä. Riittävä liikunta, ravinto, lepo ja mielen hyvinvointi eivät ole itsestään selvyyksiä, siispä pyrin tällä hetkellä vaalimaan ja rakentamaan hyvää pohjaa tulevaisuutta ajatellen, sillä riittävän vahvat perusteet sallivat myös ajoittaiset repsahdukset.
Pyrin rakentamaan arkeni sellaiseksi, josta nautin ja joka tukee samalla hyvinvointiani. Se pitää sisällään niin, rennompaa, kuin määrätietoisempaa suhtautumista ravintoon, lepoon ja liikuntaan ja, kun sopiva suhde näiden kolmen välille löytyy, niin mielikin voi hyvin.
Täytän päiväni useimmiten erilaisella liikunnalla, mutta nautin myös vastapainona leffojen ja sarjojen katselusta, kulttuurista eri muodoissa, sekä ihan vaan oleiluista. Pidän itseni aktiivisena, mutta minulle ei tuota ongelmia kääntää off-kytkintä työpäivän päätteeksi. Myös mieli kaipaa lepoa ja palautumista, siinä missä kehokin.
Haastan itseni ja kaikki muut…
…kokeilemaan uutta harrastusta, joko yksin, tai yhdessä kaverin kanssa! Niin yksityisillä-, kuin julkisilla toimijoilla on usein keväisin lajikokeilu-, sekä avoimet ovet -päiviä. Parhaassa tapauksessa näistä löytyy uusi, mielekäs harrastus, jonka voi jakaa hyvän ystävän kanssa.
Kick Off -tilaisuuden jälkeen Turun Seudun OP & OPKK:n konttorilla vallitsi innostunut, mutta samalla odottavainen tunnelma:
”Tämä on juuri sitä, mitä odotinkin ja vielä vähän enemmän!”, totesivat työntekijät Liikkuva Suomi -valmentaja Tuukan pitämän projektiesittelyn jälkeen.
Erityisesti ”tsemppihenki” ja se, että kaikki tekevät yhdessä sytytti Turun Seudun OP & OPKK:n työntekijöitä. Yhdessä tekemisen uskottiin antavan lisävirtaa myös omaan tekemiseen.
”Kick Off -tilaisuudessa oli vauhtia ja paljon mielenkiintoisia asioita! Mukavasti jäi vielä arvauksien varaan, mitä kaikkea projekti mahtaa tuoda tullessaan”, iloitsi OP Turun Seudun palvelukehitysjohtaja Merja Jalava.
Jalavan tekemän nopean gallupin mukaan tilaisuudessa läsnä olleet työntekijät vaikuttivat innostuneilta ja positiivisesti yllättyneiltä. Suuri joukko henkilöstöä seurasi tilaisuutta myös live-videolähetyksen välityksellä, mikä kielii työntekijöiden innosta osallistua projektiin.
Palvelun yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ovat Turun Seudun OP & OPKK:lle erityisen tärkeitä tekijöitä projektissa:
”Halusimme aloittaa hankkeen, johon koko henkilöstö voisi osallistua. Toivoimme liikuntaa, leikkimielistä kilpailua, yhteistä tekemistä – Liikkuva Suomi -palvelu osui sisällöltään meille aivan nappiin!”, Jalava totesi tyytyväisenä.
Turun Seudun OP & OPKK:lle koko henkilöstö tarkoittaa koko henkilöstöä: myös pankin johto on mukana projektissa.
”Aion totta kai myös itse osallistua projektiin!”, toteaa Jalava innostuneena.
Henkinen hyvinvointi, ”liikettä päivään” ja työntekijäkokemus ovat OP Ryhmän tämän vuoden strategisia painopistealueita. Liikkuva Suomi -palvelu tarjoaa sisältöjä juuri näihin teemoihin liittyen. Lisäksi Liikkuva Suomi -palvelu on yhteisöllinen ja kannustava, joka tukee Turun Seudun OP & OPKK:n tavoitteita.
Myyntityön rautainen ammattilainen Maarit Hilpelä vahvistaa nykyisin Liikkuva Suomi -palvelun myyntitiimiä. Hilpelän monipuolinen ymmärrys myynnin ja markkinoinnin toimenpiteistä tukee Liikkuva Suomi -palvelun myyntitiimin laaja-alaista osaamista.
Liikkuva Suomi -palvelun lähtökohtana on kokonaisvaltainen hyvinvointi ja pysyvien, hyvinvointia lisäävien muutosten saavuttaminen. Maaritille kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen on koko työn ydin:
”Oma ja muiden hyvinvointi kiehtoo minua. Liikunnan positiiviset vaikutukset, niin fyysiset kuin psyykkisetkin, ovat omassa elämässäni suuressa roolissa ja kokonaisvaltainen hyvinvointi on minulle sydämen asia”, hän toteaa.
Liikkuva Suomi -palvelu on yhteisöllinen ja yhtenä päätavoitteena projekteissa onkin edistää myönteisen työilmapiirin kehittymistä ja nostattaa työyhteisöjen yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen on tärkeää myös Liikkuva Suomi -tiimille. Maarit kokee yhteisöllisyyden olevan olennainen osa myös hänen omaa työtään.
”Minulle työskentely Liikkuva Suomi -tiimin jäsenenä on etuoikeus. Saan tehdä työtä, joka on aidosti merkityksellistä”, Hilpelä tiivistää.
Liikkuva Suomi -palvelun isähahmo, toimitusjohtaja Antti Luukkanen ei voisi olla tyytyväisempi Maaritin liittyessä osaksi tiimiä:
”Olen erittäin ylpeä ja innossani, kun saamme Maaritin mukaan buustaamaan jo entuudestaankin energistä tiimiämme. Uskon Maaritin luovuuden ja kokemuksen avaavan joukkueellemme lisää uusia polkuja ja mahdollisuuksia”, toimitusjohtaja kiteyttää.
Liikkuva Suomi tiimi toivottaa Maaritin lämpimästi tervetulleeksi!
