Avainsana: joukkueurheilu

29.7.2022 / Kirsi Roos

Voiko työelämä oppia urheilusta osa 4: menestys ja tavoitteet

Liikkuvan Suomen Tiina Ven ja Janne Kari-Koskinen haastoivat toisensa keskustelemaan urheilun, valmentavan johtamisen ja työkulttuurin yhtäläisyyksistä silloin, kun tavoitteena on menestyminen ja tuloksen tekeminen.

Miten menestystä lähdetään rakentamaan?

Tiina: Urheilussa tärkeää on tiedostaa oma ja joukkueen lähtötilanne, jotta tavoitteet ovat realistisia ja mahdollisia saavuttaa. Sama pätee työelämään. Tavoitteet tulee olla kaikilla tiedossa ja kaikkien tulee niihin sitoutua. Mutta tuloksellinen sitoutuminen ei synny ulkopuolisten tavoitteiden kautta. Sitouttaminen toimii parhaiten, kun yksilö ja yhteisö ovat itse luoneet tavoitteet.

Janne: Ja kun koko tiimi on sitoutunut, myös yksilöt nousevat esiin, koska päämäärä on sovittu yhdessä ja sen eteen tehdään porukalla töitä. Kyseessä ovat yhteiset tavoitteet ja tulokset.

Mikä on valmentajan rooli menestyksen rakentamisessa?

Tiina: Valmentajan tehtävä on pitää langat käsissä ja ohjata tiimiä oikeaan suuntaan. Töissä se valmentaja on esihenkilö, jolla on oltava rohkeutta asettaa yksilölliset tavoitteet jokaisen henkilökohtaisten vahvuuksien kautta.

Ammattitaitoinen valmentaja tuntee itsensä, hallitsee työssään omat tunteensa, rohkaisee ja kannustaa. Työn ja itsensä kehittäminen positiivisessa ilmapiirissä tuo tekemisen meininkiä koko tiimiin. Epäonnistumiset ovat oppimisen paikkoja, eikä niiden anneta vaikuttaa uusiin suorituksiin.

Janne: Tärkeää on myös luottaa omaan tiimiinsä. Niin työelämässä kuin joukkueurheilussakin tuloksia tehdään tiimissä, johon valmentaja tai esihenkilö luottaa.

Mitä työelämä voi oppia urheilusta?

Tiina: Liikunnassa on viime aikoina puhuttu paljon ”matalan kynnyksen” liikkumisesta ja sen vaikutuksesta sitoutumiseen urheilun ja liikunnan harrastamiseen. Saman ajatuksen voi tuoda myös työelämään. Jos tehdään työtä, johon ei tarvitse sitoutua ja jossa ei ole tavoitteita, tuskin sellaiseen työhön kukaan pitkäksi aikaa jää.

Jo nyt kilpaillaan hyvistä tyypeistä, ja työntekijöiden sitoutuminen on iso juttu. Sitoutuminen työhön ja työyhteisöön saavutetaan yhteisten tavoitteiden kautta. Niiden puitteissa jokainen voi kokea oman työnsä tärkeyden ja merkityksellisyyden.

Janne: Positiivisuus on todella tärkeä asia. Virheistä opitaan, totta kai. Mutta se, kuinka niitä ensiksi käsitellään, on yksi tärkeimmistä tiimihenkeä rakentavista asioista.

Kun ihminen kokee oman työnsä tärkeäksi tiimissä ja huomaa, että se tuo yhteisiä tavoitteita lähemmäksi, ollaan asian ytimessä. Silloin, kun teet maalin tai annat hyvän syötön, kaikki kokevat saman onnistumisen tunteen: me osataan tämä homma.

Janne Kari-Koskisella on pitkä kokemus jääkiekosta niin urheilijana kuin maalivahtivalmentajanakin. Tiina Ven on valmentanut yksilöurheilijoita soudussa sekä kuntotestannut ja sparrannut aktiiviliikkujia yli 30 vuoden ajan. Tiinalla myös pitkä kokemus kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin asiantuntijatehtävissä.

22.3.2022 / Tiina Ven

Voiko työelämä oppia urheilusta? Osa 2: valmentava johtajuus

Liikkuvan Suomen Tiina Ven tietää yhtä jos toistakin valmentavasta johtajuudesta. Pitkällä urallaan Tiina on valmentanut soutajia vasta-alkajista aina huippu-urheilijoihin asti. ”Tärkeintä valmentajalle on oppia kysymään asioita. Toiseksi tärkeintä on olla läsnä ja kuunnella vastausta.”

Valmentaminen on Tiinalla verissä: ”Olen valmentanut soutajia yli 30 vuoden ajan. Varmasti juuri sen vuoksi urheilua seuratessa kiinnitän erityisesti huomiota juuri valmentajien työskentelytapaan ja vuorovaikutukseen urheilijoiden kanssa.”

Olympialaisten aikaan valmentajien rooli urheilijoiden taustajoukoissa ja tukijoina tulee näkyväksi. Urheilusuoritusten aikana heitä nähdään kannustamassa ja luotsaamassa valmennettaviaan. Onnistuneiden suoritusten jälkeen heitä saatetaan jopa haastatella.

”Urheilun parissa puhutaan valmentamisesta ja työelämässä johtamisesta, mutta yhtymäkohtia niiden välillä on yllättävän paljon”, Tiina kertoo.

”Ei ole yhtä oikeaa tapaa olla hyvä johtaja tai hyvä valmentaja, mutta sen tiedän, että hyvä valmentaja hienosäätää rooliaan urheilijan polun eri vaiheissa. Tämä sopii mielestäni myös työelämään. Tuoreet työntekijät kaipaavat enemmän perehdytystä, tukea ja rohkaisua työuransa alkumetreillä, jotta he pääsevät loistamaan ja löytämään oman suuntansa.”

Kysy, ole läsnä ja kuuntele

Liikkuvan Suomen päävalmentajana Tiina soveltaa pitkän valmennuskokemuksensa oppeja työelämään: ”Valmentava johtaja auttaa työntekijää löytämään oman osaamisensa ja kehittämään sitä, mutta myös tunnistamaan omat voimavaransa. Tärkein ominaisuus sekä valmentajalle että johtajalle on oppia kysymään asioita. Toiseksi tärkein on olla läsnä ja kuunnella vastausta.”

Valmentava johtaja tulkitsee ympäristöään ja tilanteita, joissa johtajuutta tarvitaan. Hän ohjaa lempeästi mutta tiukasti tiimiään kohti yhteistä tavoitetta. On siis tärkeää, että kaikilla on samanlainen käsitys ja ymmärrys yhteisestä päämärästä.

”Menestys urheilussa ja työelämässä on vain harvoin sattumaa”, vahvistaa Tiina. ”Valmentaja pyrkii rohkaisemaan urheilijaa tekemään itsenäisiä päätöksiä ja ratkaisemaan ongelmia siinä hetkessä, kun niitä tulee eteen. Menestyminen edellyttää itsensä jatkuvaa kehittämistä ja oman toiminnan arviointia. Myös työelämässä työntekijöiden oman osaamisen kehittäminen ja vastuun lisääminen vie kohti innostavampaa ja motivoivampaa työkulttuuria.”

Tiina ei näe eroa työelämän johtajuudella ja urheilun valmennuskulttuurilla, sillä molemmissa on kyse ihmisten johtamisesta.

”Olympialaisten aikaan näimme valmentajien käyttäytymisen ääripäät hyvästä ja äärimmäisen huonosta johtajuudesta”, Tiina sanoo.

Hän nostaa konkreettiseksi esimerkiksi Suomen jääkiekkojoukkueen: ”Suomen menestyksen takana oleva päävalmentaja Jukka Jalonen osaa rakentaa positiivisen työilmapiirin, jossa pelaajat pääsevät loistamaan. Hän korostaa valmennustiimin ja organisaation yhteistyön merkitystä. Myös työelämässä yhteen toimiva yritysjohto varmistaa menestyvän yrityskulttuurin, jossa työntekijät pääsevät loistamaan.”

”Urheiluelämässä erityisesti kilpailutapahtumiin tiivistyy pieneen hetkeen paljon tunteita. Myös työelämässä on hetkiä, jolloin tunteet – ilot, surut, onnistumiset ja pettymykset – nousevat pintaan. Tunteet tekevät sekä urheilusta että työelämästä inhimillistä. Valmentava johtaja elää ne yhdessä tiiminsä kanssa.”

Tiina Ven

Janakkala

Valmennuspäällikkö, Liikkuva Suomi 2020 –

Pitkä kokemus kuntoutuksesta, kuntotestauksesta sekä työhyvinvoinnin asiantuntijatehtävistä.

Soutuvalmentajana aloitteleville nuorille, huippu-urheilijaan asti.

Vapaa-ajalla aktiivista ja monipuolista liikkumista luonnossa.

Menestymisen tavoittelu jättää jälkeensä valitettavan usein ihmisraunioita sekä työelämässä ja urheilussa. Jos keskitymme enemmän hyvinvoinnin tavoittelemiseen, niin menestys tai menestymättömyys kasvattaa meitä ihmisenä, eikä riko sitä.

Tutustu Liikkuva Suomi -valmennukseen. Tilaa pilottijakso.

24.2.2022 / admin

Voiko työelämä oppia urheilusta? Osa 1: yhteisöllisyys

Liikkuvan Suomen Janne Kari-Koskisella on elämänmittainen kokemus joukkueurheilusta, niin pelaajana kuin valmentajanakin. Mietimme kahvipöydän ääressä, millaisia yhtymäkohtia joukkueurheilun ja työelämän välillä on. Voisiko työelämä oppia urheilusta, ja jos, niin mitä?

Jannen vastaus on selkeä: ”Ehdottomasti, ja ensimmäinen asia, mitä työyhteisöjen pitäisi omaksua urheilusta on yhteisöllisyys.”

Jannelle yhteisöllisyys ei tarkoita pelkästään hyvää henkeä pukukopissa. Se tarkoittaa yhteisiä tavoitteita, joiden puitteissa jokaisella tiimin jäsenellä on oma tapansa toimia, mutta kaikki tavoittelevat samaa, yhteistä päämäärää.

Vuodet lätkämaalivahtina Suomessa ja Norjassa sekä maalivahtivalmentajan pesti Red Bull -jääkiekkoakatemiassa Itävallassa ovat opettaneet Jannelle paljon yhteisöllisen valmennuksen tärkeydestä.

”Tärkeintä ovat raamit, joiden sisällä toimitaan, ja jotka kaikki yhteisön jäsenet tuntevat ja hyväksyvät. Niiden sisällä, jos kaikki menee niin kuin sovitaan, saa yksilönä tehdä mitä vain. Jos yksilö sooloilee liikaa, yhteisöllisyys ja päämäärä murenevat. Kaikilla on kovempi työ päästä yhteiseen päämäärään, jos yksi poikkeaa ladulta. Silloin on tärkeää istua alas ja puhua siitä, mitä tapahtuu. Haluaako yksilö jatkaa yhteistä matkaa kohti tavoitetta?”

Yhteispeli on suurempi kuin osiensa summa

Liikkuvan Suomen valmentajana Janne näkee työelämässä paljon samaa kuin joukkueurheilussa. Kaiken takana ovat tiimin jäsenet, joiden yhteispeli on suurempi kuin osiensa summa. Tiimin yhteisiin tavoitteisiin pyritään suunnitelmallisen työn kautta. Vuoden aikana on kausia, jolloin valmistaudutaan tulevaan ja rakennetaan pohjaa menestykselle. Niitä seuraa tiukkoja rutistuksia, jolloin pannaan kaikki likoon ja nautitaan menestyksen huumasta tai tappion kirvelystä – yhdessä.

”Tiimityöhön kuuluu ehdottomasti joukkuehengen kasvattaminen, toisen tsemppaaminen ja tukeminen,” Janne sanoo. ”Jos mikään ei tunnu onnistuvan, kaverit valavat uskoa omaan osaamiseen. Yhdessä koetut onnistumiset ruokkivat koko tiimiä matkalla yhteiseen päämäärään.”

Joukkueessa jokaisella on oma roolinsa ja tehtävänsä, jonka jokainen hoitaa tavallaan. ”Lätkäjoukkueessa maalivahteja on vain yksi, ja suorituspaineet voivat olla todella kovat,” Janne miettii. ”En ole silti koskaan tuntenut oloani yksinäiseksi jäällä, koska tiedän, että koko joukkue tähtää samaan lopputulokseen. Tätä tunnetta ja filosofiaa haluan myös tuoda kaukalon ulkopuoliseen työhöni Liikkuvan Suomen valmennuksissa.”

”Joukkueurheilun valmentaminen on kokenut kovia murroksia viime vuosina. Ennen valmentaja oli auktoriteetti, jota toteltiin ehdottomasti. Nykyään keskustellaan paljon enemmän. Valmentaminen on muuttunut ihmisläheisemmäksi, yksilö kohdataan ja häntä kuunnellaan aidosti. Sama pätee myös työpaikalla.”

Janne Kari-Koskinen

Hämeenlinna

Valmennus ja asiakkuudet, Liikkuva Suomi 2021-

Red Bull -jääkiekkoakatemian maalivahtivalmentaja 2015–2020, Itävalta

HPK-edustusjoukkueen tilastomies 2010–2015

Jääkiekkomaalivahtina Suomessa ja Norjassa vuoteen 2010 asti

Vapaa-ajalla ulkoilu, golf, kuntosali ja innostuu kaikesta urheilusta.

Valmennusurani huikein kokemus on ollut työskennellä viisi vuotta Red Bull Salzburg -jääkiekkoakatemiassa. Ne opit on ollut ilo tuoda mukanani Liikkuva Suomi -valmennuksiin.