11.4.2019 / admin

Jo ensimmäisillä kävelyaskeleilla saavutetaan terveyshyötyjä

Kävelemisen terveysvaikutukset alkavat jo ensimmäisistä askelista. Yksittäisen kävelylenkin kestoa olennaisempaa onkin, että askeleita otetaan tarpeeksi usein - askelmäärää voi kerryttää lyhyissä pätkissä pitkin päivää, kunhan kokonaismäärä päivän lopulla täyttää suositukset.

Tutkimusten mukaan jo muutaman minuutin kävelyllä on terveyttä edistäviä vaikutuksia. Käveleminen ei vaikuta ainoastaan fyysiseen terveyteen, vaan sillä on tutkitusti vaikutusta myös psyykkiseen hyvinvointiin. Olisitko tiennyt, että jo 10 minuutin metsäkävelyn aikana luovuus lisääntyy ja ongelmanratkaisukyky paranee!

UKK-instituutin terveysliikuntasuositusten mukaan aikuisen tulisi liikkua useampana päivänä viikossa yhteensä vähintään 2 tuntia ja 30 minuuttia, jos liikunta vastaa rasittavuudeltaan kävelyä tai pyöräilyä. Jos puolestaan harrastaa rasittavampaa liikuntaa, viikoittainen suositus on vähintään 1 tunti ja 15 minuuttia sellaista liikuntaa, kuten juoksu tai kuntouinti.

Kestävyyskuntoa ylläpitävän liikunnan lisäksi viikoittain tulisi harrastaa myös sellaista liikuntaa, joka kehittää lihaskuntoa ja liikehallintaa. Tällaisia lajeja ovat muun muassa tanssi tai erilaiset pallopelit.

Hyvinvoinnin kannalta on liikunnan ohella myös tärkeää kiinnittää huomiota istumisen määrään. Liian pitkien istumisjaksojen on havaittu olevan yhteydessä sekä painonnousuun että uniongelmiin. Istumisjaksoja kannattaakin pyrkiä katkaisemaan liikkumalla, vaihtelemalla asentoa tai kevyellä taukojumpalla muutaman kerran tunnissa.

Ympäristö vaikuttaa liikuntatottumuksiimme enemmän kuin uskoisikaan! Jos työyhteisössä yleisesti suhtaudutaan esimerkiksi työpäivän aikaiseen liikuntaan myönteisesti, saattaa positiivinen asennoituminen tarttua myös niihin, jotka eivät muuten kiinnittäisi huomiota työpäivän aikaiseen liikuntaan. Yhteisten liikuntaa lisäävien palaverikäytäntöjen sopiminen tai taukojumppahetkien järjestäminen avaavat myös mahdollisuuksia yhteisöllisyyden tunteen lisäämiseen työyhteisössä!

Lähteet: UKK-instituutti