29.7.2022 / Kirsi Roos

Voiko työelämä oppia urheilusta osa 4: menestys ja tavoitteet

Liikkuvan Suomen Tiina Ven ja Janne Kari-Koskinen haastoivat toisensa keskustelemaan urheilun, valmentavan johtamisen ja työkulttuurin yhtäläisyyksistä silloin, kun tavoitteena on menestyminen ja tuloksen tekeminen.

Miten menestystä lähdetään rakentamaan?

Tiina: Urheilussa tärkeää on tiedostaa oma ja joukkueen lähtötilanne, jotta tavoitteet ovat realistisia ja mahdollisia saavuttaa. Sama pätee työelämään. Tavoitteet tulee olla kaikilla tiedossa ja kaikkien tulee niihin sitoutua. Mutta tuloksellinen sitoutuminen ei synny ulkopuolisten tavoitteiden kautta. Sitouttaminen toimii parhaiten, kun yksilö ja yhteisö ovat itse luoneet tavoitteet.

Janne: Ja kun koko tiimi on sitoutunut, myös yksilöt nousevat esiin, koska päämäärä on sovittu yhdessä ja sen eteen tehdään porukalla töitä. Kyseessä ovat yhteiset tavoitteet ja tulokset.

Mikä on valmentajan rooli menestyksen rakentamisessa?

Tiina: Valmentajan tehtävä on pitää langat käsissä ja ohjata tiimiä oikeaan suuntaan. Töissä se valmentaja on esihenkilö, jolla on oltava rohkeutta asettaa yksilölliset tavoitteet jokaisen henkilökohtaisten vahvuuksien kautta.

Ammattitaitoinen valmentaja tuntee itsensä, hallitsee työssään omat tunteensa, rohkaisee ja kannustaa. Työn ja itsensä kehittäminen positiivisessa ilmapiirissä tuo tekemisen meininkiä koko tiimiin. Epäonnistumiset ovat oppimisen paikkoja, eikä niiden anneta vaikuttaa uusiin suorituksiin.

Janne: Tärkeää on myös luottaa omaan tiimiinsä. Niin työelämässä kuin joukkueurheilussakin tuloksia tehdään tiimissä, johon valmentaja tai esihenkilö luottaa.

Mitä työelämä voi oppia urheilusta?

Tiina: Liikunnassa on viime aikoina puhuttu paljon ”matalan kynnyksen” liikkumisesta ja sen vaikutuksesta sitoutumiseen urheilun ja liikunnan harrastamiseen. Saman ajatuksen voi tuoda myös työelämään. Jos tehdään työtä, johon ei tarvitse sitoutua ja jossa ei ole tavoitteita, tuskin sellaiseen työhön kukaan pitkäksi aikaa jää.

Jo nyt kilpaillaan hyvistä tyypeistä, ja työntekijöiden sitoutuminen on iso juttu. Sitoutuminen työhön ja työyhteisöön saavutetaan yhteisten tavoitteiden kautta. Niiden puitteissa jokainen voi kokea oman työnsä tärkeyden ja merkityksellisyyden.

Janne: Positiivisuus on todella tärkeä asia. Virheistä opitaan, totta kai. Mutta se, kuinka niitä ensiksi käsitellään, on yksi tärkeimmistä tiimihenkeä rakentavista asioista.

Kun ihminen kokee oman työnsä tärkeäksi tiimissä ja huomaa, että se tuo yhteisiä tavoitteita lähemmäksi, ollaan asian ytimessä. Silloin, kun teet maalin tai annat hyvän syötön, kaikki kokevat saman onnistumisen tunteen: me osataan tämä homma.

Janne Kari-Koskisella on pitkä kokemus jääkiekosta niin urheilijana kuin maalivahtivalmentajanakin. Tiina Ven on valmentanut yksilöurheilijoita soudussa sekä kuntotestannut ja sparrannut aktiiviliikkujia yli 30 vuoden ajan. Tiinalla myös pitkä kokemus kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin asiantuntijatehtävissä.

17.11.2021 / Tiina Ven

YLÖS UUPUMUKSEN SUOSTA!

Olen viime aikoina jutellut usean henkilöstöpäällikön ja tiimiesihenkilön kanssa aiheesta työuupumus. Monessa yrityksessä ja organisaatiossa uupuneita ovat nyt niin työntekijät kuin esimiehetkin. Sille on pantava stoppi. Hyvällä työkykyjohtamisella nostetaan henkilöstö ylös uupumuksen suosta.

Työn tekeminen on ylipäätänsä muuttunut viime vuosien aikana niin vauhdikkaasti, ettei työkykyjohtaminen ole monessakaan yhteisössä pysynyt riittävästi mukana. Korona-aika on kasvattanut haasteita entisestään. 

Työn tekemisen murroksessa työkyvyn tukeminen on tullut yhä haasteellisemmaksi. Yhä useampi kokee työssään uupumista. Uupumuksen oireet ovat moninaiset ja yksilölliset, esimerkiksi jatkuva väsymisen tunne ja masennus. Pitkäaikaisena nämä johtavat työkyvyttömyyteen ja irtisanoutumiseen.  

Minun tehtäväni Liikkuvan Suomen valmennuspäällikkönä on löytää yritykselle juuri se oikea tapa tukea henkilöstönsä hyvinvointia. 

Onnistuneella työkykyjohtamisella vältetään työuupumusta ja sairaslomia. Siinä keskiössä eivät ole mittarit tai suorituspaineet. Parhaimmillaan työkykyjohtamisessa on kyse ihmisten kohtaamisesta fyysisesti tai etänä, välittämisestä ja keskustelusta arkisista hyvinvointiin liittyvistä asioista. 

Työkykyjohtamista paikasta riippumatta 

Työn monipaikkaisuus ja etätyö ovat tulleet jäädäkseen. Joillekin se tuo tervetullutta joustavuutta arkeen, mutta siinä on myös haasteensa erityisesti ryhmäytymisen ja yhteishengen luomisen kannalta. 

Minulle on tärkeää, että kaikki työyhteisön jäsenet saavat yhtäläisen mahdollisuuden osallistua. Liikkuva Suomi -valmennukset voidaan toteuttaa sataprosenttisesti verkossa. Valmennuksemme saavuttaa työntekijät työn tekemisen paikasta riippumatta. Osallistuminen ja onnistuminen eivät vaadi fyysisiä kohtaamisia, vaan työkyvyn tukeminen onnistuu myös verkossa ja etänä. Tämä on nykypäivää. Työkykyjohtamisen tulee toimia myös fyysisestä työn tekemisen paikasta riippumatta. 

Hyvinvointikulttuuri lähtee johdosta 

Olen vertaillut asiakkaidemme valmennuksia ja pohtinut, mitä yhteisiä piirteitä löytyy erityisen onnistuneista valmennusryhmistä. Yksi tärkeimmistä asioista ennen varsinaista valmennuksen käynnistymistä on se, että ylin johto ja esihenkilöt sitoutuvat mukaan valmennusmatkalle. Heidän roolinsa on merkittävä hyvinvointikulttuurin synnyttäjänä yrityksessä ja yhteisössä. Heidän ansiostaan hyvinvoinnista keskustellaan työyhteisössä ja sitä pidetään tärkeimpänä työasiana asialistalla.  

Hyvinvointia, ei vain työhyvinvointia 

Työkyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista hyvinvoinnin tukemista arjessa. Lainatakseni edesmennyttä huippuvalmentajaa Aki Hintsaa, menestys on hyvinvoinnin sivutuote. Tämä pätee niin työelämään kuin urheiluunkin. Silloin kun elämän perusasiat arjessa ovat kunnossa, on mahdollisuus menestyä myös työssä. On varsin perusteltua keskustella työyhteisössä asioista, jotka tapahtuvat vapaa-ajalla, koska sillä on vaikutuksensa myös työssäjaksamiseen ja työkykyyn.   

On ollut mukava kuulla palautetta esihenkilöiltä, että kun keskustellaan hyvinvointiin liittyvistä asioista, he ovat pohtineet myös omaa jaksamistaan ja omia elämäntapojaan. Hyvinvoinnin nostaminen arkipäiväiseksi keskustelun aiheeksi työyhteisössä antaa energiaa kaikille. Jokainen voi oppia toisiltaan ja saada hyviä vinkkejä. Positiivinen ja kannustava ilmapiiri on voimavara, joka auttaa myös haasteellisten aikojen yli, ylös uupumuksen suosta. 

Tiina Ven, valmennuspäällikkö

Jaksa paremmin töissä kotona tai konttorilla: lue Tiinan 5 vinkkiä hybrityöhön