21.11.2022 / Kirsi Roos

Matkustaminen ja työnteko – onnistuuko etätyö nomadina?

Uusi kehitysjohtajamme Aki Helander yhdistää matkustamisen ja työnteon. Kuinka etätyö onnistuu nomadina?

Entinen sarjayrittäjä Aki Helander harrastaa lajeja, joita Suomessa ei ole helppoa tai mukavaa harrastaa: surffausta, pyöräilyä ja vapaasukellusta. Siksi Aki nauttii matkustelusta, harrastaen ja etsien autenttisia paikkoja ja kokemuksia maailmalta. Matkoilla kuitenkin parasta ovat ihmiset. Maailmalla tapaamiensa ihmisten ansiosta Aki kertoo oppineensa avarakatseisemmaksi: ”Tapaan uskomattoman hienoja ihmisiä, joilla on mielenkiintoisia näkemyksiä asioista ja jotka elävät elämäänsä eri tavalla kuin perinteisessä putkessa. Ihmiset, joita tapaan, ovat tärkeämpiä kokemuksia kuin paikat, nähtävyydet tai valokuvat.”

Millaista nomadin työnteko on käytännössä?

Haluan työskennellä mahdollisimman vapaasti, ajasta ja paikasta riippumattomasti. Liikkuvan Suomen toimitusjohtajan Antti Luukkasen kanssa heiteltiin ideoita ilmaan, ja innovatiivisena kaverina hän tarjosi minulle mahdollisuuden työskennellä maailmalta käsin Liikkuva Suomi -tiimissä. Perustin uuden yritykseni ja maksoin sen rekisteröintimaksun Dakarin satamassa odotellessani laivaa, joka oli myöhässä pari tuntia.

Etätyön tekeminen ulkomailla työhyvinvointi Liikkuva Suomi
Etätyön tekeminen ulkomailla on ollut toimiva työnteon malli Aki Helanderille.

Nettiyhteydet vaihtelevat paljon, myös Euroopan sisällä. Aina ei voi luottaa siihen, että videoneuvottelu onnistuu. Toki ei kai siihen voi aina luottaa Suomen kesämökilläkään. Kun kalenterissa on asiakastapaamisia tai muuta asiakaskriittistä työtä, pyrin olemaan hyvien nettiyhteyksien äärellä. Sisäiset ja toimittajapalaverit voi sopia uusiksi helpommin ja kehitystyötä sijoitetaan sadepäiviin ja tylsempiin hetkiin. Palavereita yritän myös kasata tietyille päiville tai vain aamupäiville, joka mahdollistaa liikkumisen ja harrastamisen paremmin. Käytän Outlookin ajastettua sähköpostien lähetystä, joka on täydellinen työkalu matkustelijalle.

Etätyön tekeminen ulkomailla työhyvinvointi Liikkuva Suomi
Tulevaisuudessa Aki haaveilee polku- tai moottoripyörämatkasta Etelä-Eurooppaan.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan matkailevalle työläiselle?

Matkustelu Amerikan mantereella ei oikein tule kyseeseen aikaeron takia. Eurooppa ja tästä itään aina Itä-Aasiaan on suotuisempaa aikaeron kannalta. Pyrin siihen, että saisin pidettyä vapauden kaikissa yhteistyökuvioissani.

Työkaluina minulla on MacBook Pro ja OnePlus 8 Pro. Puhelimessa ehdoton on tupla-SIM, jotta voi pitää Suomen ja paikallista liittymää. Usein kaipaan lisänäyttöä, jolla olen tottunut työskentelemään. Sen kanssa joutuu tekemään kompromissin nomadina.

Tulevaisuuden kannalta on upeaa, että nettiyhteydet tulevat paranemaan entisestään. Jo nykyään on hyviä nettiyhteyksiä paikoissa, joissa ei ole vielä sähköä tai juoksevaa vettä.

En tiedä vielä jatkanko nomadielämää. Pidän suunnitteluvälini lyhyenä, jotta se mahdollistaa muutokset ja päivä kerrallaan elämisen. Tulevaisuudessa aion ainakin lähteä polku- tai moottoripyörällä Etelä-Eurooppaan.

Pitkän ajan haaveenani oma katamaraani asumis-, matkustus- ja tulonhankintakäyttöön.

Liikkuva Suomi toimitusjohtaja Antti Luukkanen sanoo: ”Akin esimerkki ja draivi inspiroi meitä muitakin miettimään, millaista olisi yhdistää matkustelu työntekoon. Harva meistä haaveilee Afrikan halki pyöräilystä kannettava tietokone selässä, mutta uudet, joustavammat etätyömahdollisuudet tuovat maailman lähemmäksi kuin koskaan ennen. Onko teidän työpaikallanne keskusteltu, miten joustava ja palauttava etätyö voitaisiin yhdistää tulokselliseen työntekoon?”

29.7.2022 / Kirsi Roos

Voiko työelämä oppia urheilusta osa 4: menestys ja tavoitteet

Liikkuvan Suomen Tiina Ven ja Janne Kari-Koskinen haastoivat toisensa keskustelemaan urheilun, valmentavan johtamisen ja työkulttuurin yhtäläisyyksistä silloin, kun tavoitteena on menestyminen ja tuloksen tekeminen.

Miten menestystä lähdetään rakentamaan?

Tiina: Urheilussa tärkeää on tiedostaa oma ja joukkueen lähtötilanne, jotta tavoitteet ovat realistisia ja mahdollisia saavuttaa. Sama pätee työelämään. Tavoitteet tulee olla kaikilla tiedossa ja kaikkien tulee niihin sitoutua. Mutta tuloksellinen sitoutuminen ei synny ulkopuolisten tavoitteiden kautta. Sitouttaminen toimii parhaiten, kun yksilö ja yhteisö ovat itse luoneet tavoitteet.

Janne: Ja kun koko tiimi on sitoutunut, myös yksilöt nousevat esiin, koska päämäärä on sovittu yhdessä ja sen eteen tehdään porukalla töitä. Kyseessä ovat yhteiset tavoitteet ja tulokset.

Mikä on valmentajan rooli menestyksen rakentamisessa?

Tiina: Valmentajan tehtävä on pitää langat käsissä ja ohjata tiimiä oikeaan suuntaan. Töissä se valmentaja on esihenkilö, jolla on oltava rohkeutta asettaa yksilölliset tavoitteet jokaisen henkilökohtaisten vahvuuksien kautta.

Ammattitaitoinen valmentaja tuntee itsensä, hallitsee työssään omat tunteensa, rohkaisee ja kannustaa. Työn ja itsensä kehittäminen positiivisessa ilmapiirissä tuo tekemisen meininkiä koko tiimiin. Epäonnistumiset ovat oppimisen paikkoja, eikä niiden anneta vaikuttaa uusiin suorituksiin.

Janne: Tärkeää on myös luottaa omaan tiimiinsä. Niin työelämässä kuin joukkueurheilussakin tuloksia tehdään tiimissä, johon valmentaja tai esihenkilö luottaa.

Mitä työelämä voi oppia urheilusta?

Tiina: Liikunnassa on viime aikoina puhuttu paljon ”matalan kynnyksen” liikkumisesta ja sen vaikutuksesta sitoutumiseen urheilun ja liikunnan harrastamiseen. Saman ajatuksen voi tuoda myös työelämään. Jos tehdään työtä, johon ei tarvitse sitoutua ja jossa ei ole tavoitteita, tuskin sellaiseen työhön kukaan pitkäksi aikaa jää.

Jo nyt kilpaillaan hyvistä tyypeistä, ja työntekijöiden sitoutuminen on iso juttu. Sitoutuminen työhön ja työyhteisöön saavutetaan yhteisten tavoitteiden kautta. Niiden puitteissa jokainen voi kokea oman työnsä tärkeyden ja merkityksellisyyden.

Janne: Positiivisuus on todella tärkeä asia. Virheistä opitaan, totta kai. Mutta se, kuinka niitä ensiksi käsitellään, on yksi tärkeimmistä tiimihenkeä rakentavista asioista.

Kun ihminen kokee oman työnsä tärkeäksi tiimissä ja huomaa, että se tuo yhteisiä tavoitteita lähemmäksi, ollaan asian ytimessä. Silloin, kun teet maalin tai annat hyvän syötön, kaikki kokevat saman onnistumisen tunteen: me osataan tämä homma.

Janne Kari-Koskisella on pitkä kokemus jääkiekosta niin urheilijana kuin maalivahtivalmentajanakin. Tiina Ven on valmentanut yksilöurheilijoita soudussa sekä kuntotestannut ja sparrannut aktiiviliikkujia yli 30 vuoden ajan. Tiinalla myös pitkä kokemus kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin asiantuntijatehtävissä.

27.6.2022 / Kirsi Roos

Voiko työelämä oppia urheilusta? Osa 3: uuden edessä

Liikkuvan Suomen Kirsi Roos on ohjannut ihmisiä kuntosalille 16 vuoden ajan. Jokaisella valmennettavalla on ollut oma taustansa ja on oma käsityksensä siitä mihin pystyy, juuri siinä kohdassa elämäänsä, mutta uuden edessä kaikkia liikuttaa tunne: usein innostus, mutta usein myös jännitys.

Kirsi kohtaa meitä ihan tavallisia ihmisiä eri kohdissa elämää, nuorista eläkeläisiin: ”Yli 90 % valmennettavistani ei tiennyt uuteen ryhtyessään mihin kaikkeen pystyikään. On ollut ilo kulkea heidän rinnallaan, kun tuo havahtuminen tapahtui. Parasta on ollut nähdä ihmisten ilmeet ja kehonkieli salilta lähtiessä. Heistä näkee kuinka tyytyväisiä he ovat itseensä, ja liikunnan tuoma hyvä olo paistaa ulos. Jokainen sai myös omaa aikaa, hetken vain itselleen.”

Kun ihminen astuu uuden eteen, tilanne on usein uusi ja jännittävä. On tärkeää, että henkilö, joka heidät kohtaa, osaa ottaa ihmisen vastaan sellaisena kuin hän on – ilman ennakko-odotuksia.

”Minulla ensimmäinen kohtaaminen uuden kuntosaliasiakkaan kanssa meni niin, että ensin kyselin ihmiseltä hänen taustoistaan ja kokemuksistaan sekä fyysisistä haasteista ja esteistä. He istuivat minua vastapäätä kädet puuskassa taakse nojaten”, kertoo Kirsi kokemuksistaan.

”Kun ihmiselle antoi tilaa kertoa itsestään, lähes jokainen avautui. Osa ei ollut koskaan päässyt puhumaan itsestään ja vaivoistaan. Luottamus minun ja asiakkaan välillä ei kuitenkaan tapahtunut heti. Se vaati aikaa ja 100 % läsnäoloa. Kun tunnin verran olimme yhdessä etsineet kuntosalilta sopivia liikkeitä ja vastustasoja, luottamus pääsi usein syntymään. Avautumisen näki kehonkielestä – kädet olivat alhaalla rennosti, he katsoivat silmiin ja hymyilivät.”

Työyhteisöstä voimaa

Moni on kokenut vanhanaikaista johtamista elämässään ja se on jättänyt jälkensä. Johtajan tai esihenkilön kohtaaminen voi olla todella tärkeä käännekohta työuralla. Onnistuessaan se jättää tunteen molemminpuolisesta luottamuksesta. Kun luottamusta on, jokainen voi olla oma itsensä. Kun voi olla oma itsensä, työpaikan ilmapiiri on parempi ja rennompi. Positiivinen ilmapiiri parantaa hyvinvointia työyhteisössä.

Sama pätee työkaverin kohtaamiseen: jos jokainen saa olla oma itsensä, jokaisella on mahdollisuus loistaa. Työyhteisössä hyvillä käytöstavoilla pääsee pitkälle ja yhdessä työkavereiden kanssa hauskanpitäminen tuo yhteisöä yhteen.

Työssään Liikkuvan Suomen valmentajana Kirsi näkee aidon kohtaamisen hyödyt niin urheilussa kuin työelämässäkin. Kun työyhteisö puhaltaa yhteen hiileen, on yrityksellä mahdollisuus kukoistaa ja kasvaa.

Mustalla taustalla nainen sinisessä hupparissa hymyilee kasvot kohti kameraa

Kirsi Roos

Janakkala

Liikkuva Suomi valmentaja (pääasiassa englanninkieliset valmennukset)

Pitkä kokemus liikunta-alalta kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parissa

Toiminut vuosina 2006-2021 vastuuvalmentajana, ryhmäliikuntavastaavana, salivastaava ja personal trainerina

Vapaa-aikana ulkoilee, retkeilee, pakureissaa ja suppailee

Valmentamisessa parasta on nähdä se hetki, kun valmennettavan usko omaan itseen palaa takaisin.

Kirsi kävi Crazy Townin podcastissa pohtimassa sitä, miten yritys- ja asiantuntijayhteisö voi tukea yksilön hyvinvointia. Kuuntele se täältä

28.10.2021 / Kirsi Roos

Miten jaksamme tehdä töitä yli 70-vuotiaiksi, Kirsi Roos?

Liikkuvan Suomen valmentaja Kirsi Roos kävi vieraana Crazy Townin Kahvinkeittimellä tavataan! -podcastissa, keskustelemassa työyhteisöjen hyvinvoinnista.

Alunperin media-alalle kouluttautunut Kirsi päätyi liikunnan pariin ja on työskennellyt monipuolisesti myös yrittäjänä. Liikkuvan Suomen tiimissä hän auttaa työyhteisöjä jaksamaan kokonaisvaltaisesti paremmin.
Kirsi on myös kokenut työuupumuksen ja kertoo omista kokemuksistaan avoimesti. Hän oppi itsestään ja työmoraalistaan kyseisenä aikana paljon.

Podcastissa Kirsi vastaa kysymykseen miten jaksamme tehdä töitä 70-vuotiaiksi? Entä miten yritys- ja asiantuntijayhteisö voi tukea yksilön hyvinvointia? Jaksossa Kirsi ja Crazy Townin Annika keskustelevat miten pidetään myös (yhteisön avulla) mielenterveydestä huolta.

Podcast on äänitetty Parkki Business Parkin äänitys- ja kuvausstudiossa.

Kuuntele jakso tästä.