17.1.2023 / Emmi Jokinen

ALM Partners: e-urheilusta viikinkiesteisiin

ALM Partnersilla töitä tehdään tosissaan, muttei totisesti. Tärkeintä on yhteen hiileen puhaltaminen.

ALM Partners tarjoaa finanssialan toimijoille riskienhallinnan, viranomaisraportoinnin ja tiedonhallinnan huippuosaamista ja ratkaisuja. Yrityksen yli satakaksikymmenpäinen tiimi puhaltaa yhteen hiileen niin työtehtävissä kuin vapaa-ajallakin.

Tammikuussa 2023 starttasi ALMin ja Liikkuvan Suomen yhteistyö, jonka puitteissa käynnistettiin Askeleet hyvinvoivaan arkeen -valmennusjakso. Alussa pysähdytään miettimään omaa arkea ja hyvinvointiin liittyviä haasteita. 

Henkilöstön hyvinvointi ja kokonaisvaltainen kehittäminen on kirjattu ALMin yritysvastuuraporttiin. Yrityksen vastuullisuusteemoihin kuuluu itseoikeutetusti ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö muutoksen keskellä.

ALMilla pidetään yhtä ja opitaan yhdessä sekä kannustetaan toisia oman osaamisen kehittämiseen. Ei pakkopullana korvaan huutaen, vaan työkulttuurista kumpuavalla halulla tehdä parasta ja tukea jokaista yksilönä.

ALMin porukka viihtyy yhdessä myös vapaa-ajalla – oli sitten kyseessä esports-harrastus, säännölliset lautapeli-illat tai hikisempi yhteispeli kuten raastava Tough Viking -estekilpailu.

Liikkuvan Suomen Emmi Jokinen kertoo tunnelmia uuden valmennusyhteistyön kick-off-tilaisuudesta: ”Oli aivan mahtavaa kokea, kuinka näin hyvin yhteen hitsautunut porukka lähti valmennukseen mukaan rakentamaan pitkäjänteistä arjen ja työn hyvinvointia Liikkuvan Suomen asiantuntevien valmentajien luotsaamana.”

ALMin toimitusjohtaja Aaro Mäkelä lähtee valmennukseen valoisin mielin: ”Tästä lähdetään kasvattamaan arjen aktiivisuutta. Mahtava saada sparrausta tiimiltä ja kasvattaa yhteishenkeä.”

Ja näinhän se on: hyvinvointi työssä ja arjessa rakentuu yhteispelin ja tasapainoisen elämän kautta, yhteen hiileen puhaltaen.

27.6.2022 / Kirsi Roos

Voiko työelämä oppia urheilusta? Osa 3: uuden edessä

Liikkuvan Suomen Kirsi Roos on ohjannut ihmisiä kuntosalille 16 vuoden ajan. Jokaisella valmennettavalla on ollut oma taustansa ja on oma käsityksensä siitä mihin pystyy, juuri siinä kohdassa elämäänsä, mutta uuden edessä kaikkia liikuttaa tunne: usein innostus, mutta usein myös jännitys.

Kirsi kohtaa meitä ihan tavallisia ihmisiä eri kohdissa elämää, nuorista eläkeläisiin: ”Yli 90 % valmennettavistani ei tiennyt uuteen ryhtyessään mihin kaikkeen pystyikään. On ollut ilo kulkea heidän rinnallaan, kun tuo havahtuminen tapahtui. Parasta on ollut nähdä ihmisten ilmeet ja kehonkieli salilta lähtiessä. Heistä näkee kuinka tyytyväisiä he ovat itseensä, ja liikunnan tuoma hyvä olo paistaa ulos. Jokainen sai myös omaa aikaa, hetken vain itselleen.”

Kun ihminen astuu uuden eteen, tilanne on usein uusi ja jännittävä. On tärkeää, että henkilö, joka heidät kohtaa, osaa ottaa ihmisen vastaan sellaisena kuin hän on – ilman ennakko-odotuksia.

”Minulla ensimmäinen kohtaaminen uuden kuntosaliasiakkaan kanssa meni niin, että ensin kyselin ihmiseltä hänen taustoistaan ja kokemuksistaan sekä fyysisistä haasteista ja esteistä. He istuivat minua vastapäätä kädet puuskassa taakse nojaten”, kertoo Kirsi kokemuksistaan.

”Kun ihmiselle antoi tilaa kertoa itsestään, lähes jokainen avautui. Osa ei ollut koskaan päässyt puhumaan itsestään ja vaivoistaan. Luottamus minun ja asiakkaan välillä ei kuitenkaan tapahtunut heti. Se vaati aikaa ja 100 % läsnäoloa. Kun tunnin verran olimme yhdessä etsineet kuntosalilta sopivia liikkeitä ja vastustasoja, luottamus pääsi usein syntymään. Avautumisen näki kehonkielestä – kädet olivat alhaalla rennosti, he katsoivat silmiin ja hymyilivät.”

Työyhteisöstä voimaa

Moni on kokenut vanhanaikaista johtamista elämässään ja se on jättänyt jälkensä. Johtajan tai esihenkilön kohtaaminen voi olla todella tärkeä käännekohta työuralla. Onnistuessaan se jättää tunteen molemminpuolisesta luottamuksesta. Kun luottamusta on, jokainen voi olla oma itsensä. Kun voi olla oma itsensä, työpaikan ilmapiiri on parempi ja rennompi. Positiivinen ilmapiiri parantaa hyvinvointia työyhteisössä.

Sama pätee työkaverin kohtaamiseen: jos jokainen saa olla oma itsensä, jokaisella on mahdollisuus loistaa. Työyhteisössä hyvillä käytöstavoilla pääsee pitkälle ja yhdessä työkavereiden kanssa hauskanpitäminen tuo yhteisöä yhteen.

Työssään Liikkuvan Suomen valmentajana Kirsi näkee aidon kohtaamisen hyödyt niin urheilussa kuin työelämässäkin. Kun työyhteisö puhaltaa yhteen hiileen, on yrityksellä mahdollisuus kukoistaa ja kasvaa.

Mustalla taustalla nainen sinisessä hupparissa hymyilee kasvot kohti kameraa

Kirsi Roos

Janakkala

Liikkuva Suomi valmentaja (pääasiassa englanninkieliset valmennukset)

Pitkä kokemus liikunta-alalta kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parissa

Toiminut vuosina 2006-2021 vastuuvalmentajana, ryhmäliikuntavastaavana, salivastaava ja personal trainerina

Vapaa-aikana ulkoilee, retkeilee, pakureissaa ja suppailee

Valmentamisessa parasta on nähdä se hetki, kun valmennettavan usko omaan itseen palaa takaisin.

Kirsi kävi Crazy Townin podcastissa pohtimassa sitä, miten yritys- ja asiantuntijayhteisö voi tukea yksilön hyvinvointia. Kuuntele se täältä

1.2.2022 / Tiina Ven

Konttorilta kotisohville: työkykyjohtamisen uudet haasteet

Asiantuntijatyö on muuttunut todella paljon viimeisen parin vuoden aikana, sen olet varmaankin kokenut myös omassa organisaatiossa. Tiimit ovat siirtyneet konttorista kotisohville ja aiemmin aktiivinen työpäivä on passivoitunut. Miten työtä tulisi johtaa, kun fyysiset tapaamiset jäävät pois, työolosuhteita ei nähdä, eivätkä vanhat työkalut vastaa uusiin tarpeisiin? Miten varmistat hyvän työvireen ja tuet hyvinvointia ja terveyttä, kun olet tiimiisi yhteydessä vain etänä?

Työn tekeminen on muuttunut! 

Sekä digitalisaation kehitys että poikkeusolot ovat vauhdittaneet työn tekemistä etänä. Matkustelu ja fyysiset kohtaamiset ovat vähentyneet huomattavasti. Tapaamiset ovat siirtyneet verkkoon, ja niitä saattaakin yhtäkkiä olla enemmän kuin aikaisemmin. 

Aikaisemmin fyysiset siirtymiset paikasta toiseen antoivat keholle ja mielelle luonnollisen paussin hengähtää, mutta verkossa työskennellessä nämä paussit helposti unohtuvat. Siirrytään Teams-palaverista toiseen, palaverissa aiheesta toiseen, ja unohdutaan paikalleen oman tietokoneen ääreen. Valmennuksissa kohtaamamme ihmiset ovat kertoneet tämän olevan erittäin kuormittavaa ja stressaavaa. 

Miten työkykyä sitten pitäisi johtaa? 

Vauhdikkaan työelämän muutoksessa myös työkykyjohtamiseen on tullut aivan uudenlaisia haasteita. 

Esihenkilöiden mahdollisuudet tukea työntekijöiden viihtyvyyttä ja tuottavuutta työssä ovat rajalliset. Tällaisessa ympäristössä valmentava johtajuus ja jokaisen oman työnsä johtaminen korostuvat. Avainasemassa on työntekijöiden oma vastuu työn rytmittämisestä, työpäivän rakentamisesta, aktiivisuudesta sekä työstä irrottautumisesta. 

Työkykyjohtaminen tarvitsee aivan uudenlaista näkökulmaa ja toisenlaisia työkaluja kuin aikaisemmin. Liikkuva Suomi -valmennustiimin tehtävänä on antaa sinulle ja tiimillesi avaimet oman työkykynne johtamiseen. 

Helppoa kuin heinänteko: istutaan vähemmän 

Etätyön tekeminen on tutkitusti lisännyt passiivisuutta: liike ja liikkuminen on vähentynyt. Se tiedetäänkin jo ennestään, että liikkumattomuuden lisääntyminen on uhka terveydelle. Tästä uhasta kehittyy vielä terveyspommi, joka tulee räjähtämään ja kuormittamaan terveydenhuoltoa entisestään. 

Aktiivisuuden tukeminen ja paikallaanolon välttäminen ovat yksi keskeisimpiä työkykyä parantavia toimia, joita asiantuntijatyössä tulisi tukea. 

Liikkeen ja liikunnan terveysvaikutukset ovat tunnetut, ja niiden vaikutus myös mielen hyvinvointiin ja stressioireiden vähentämiseen on merkittävä. 

Onko teidän yrityksessänne tai yhteisössänne selkeä suunnitelma siitä, miten työntekijöiden aktiivisuutta kannustetaan ja tuetaan? 

Voitte yhdessä lisätä mahdollisuuksia aktiivisuuden lisäämiseen työpäivän aikana esim. kävelykokouksilla, työn tauottamisella ja taukoliikunnalla. Ilahduttavaa on ollut lukea työyhteisöistä, joissa on kannustettu ja tuettu työmatkaliikuntaa sähköpyörällä ja joissa on mahdollistettu myös liikkuminen työajalla yksin tai yhdessä. 

Hyvä kunto tukee terveyttä ja vähentää riskiä moniin sairauksiin. Parasta ennaltaehkäisevää työkyvyn tukemista on siis tukea ihmisiä istumaan vähemmän ja olemaan liikkeellä enemmän. 

Helppoa kuin heinänteko? Vai helpommin sanottu kuin tehty? Sen tiedämme kaikki me, jotka jämähdämme kotisohvalle päivän neljänteen palaveriin. 

Älä jää työkyvyn johtamisen haasteiden kanssa yksin. Meiltä saat omalle yhteisöllesi räätälöidyn, innostavan ja osallistavan valmennuksen ja työkalut onnistumiseen. Tehdään yhdessä sinun organisaatiostasi aktiivisuutta aidosti kannustava ja tukeva työpaikka! 

31.1.2022 / Antti Luukkanen

Energinen etäpäivä

Virkistä työyhteisöäsi erilaisella, liikuttavalla etäpäivällä!

Piristä työyhteisösi arkea hyvinvointia edistävällä tavalla. Opitte rytmittämään päivää kohti parempaa jaksamista ja Energiatestin avulla jokainen löytää keinoja oman arkensa energisoimiseen. Energiatesti tehdään yhdessä ohjatusti ja jokainen saa henkilökohtaisen testituloksen heti. Päivän lopussa käymme yhdessä läpi mitä tulokset tarkoittavat ja saatte vinkkejä tarpeellisten osa-alueiden kehittämiseen.

Energinen etäpäivä sisältää:

  • 15min etäkävely: puhetta hyvinvoinnista tai 15min aamun yhteinen liikuntatuokio.
  • 45min ohjattu Energiatesti yhteisesti verkon välityksellä.
  • 1h vapaavalintainen luento: henkinen / fyysinen hyvinvointi. 5h sisäisiä asioita / normaalia työtä (halutessanne ohjattu liikunnallinen tauko tai rentoutuminen).
  • 1h Energiatestin palaute ja yksilö & ryhmäraportin läpikäynti. Keskustelu aiheesta ja ehdotukset jatkotoimista.

Hinta 1900 € +alv 24%
+ ohjattu Energiatesti: 49€/osallistuja +alv 24%

Varaa Energinen etäpäivä: info@liikkuvasuomi.fi tai 044 381 3336.

17.11.2021 / Tiina Ven

YLÖS UUPUMUKSEN SUOSTA!

Olen viime aikoina jutellut usean henkilöstöpäällikön ja tiimiesihenkilön kanssa aiheesta työuupumus. Monessa yrityksessä ja organisaatiossa uupuneita ovat nyt niin työntekijät kuin esimiehetkin. Sille on pantava stoppi. Hyvällä työkykyjohtamisella nostetaan henkilöstö ylös uupumuksen suosta.

Työn tekeminen on ylipäätänsä muuttunut viime vuosien aikana niin vauhdikkaasti, ettei työkykyjohtaminen ole monessakaan yhteisössä pysynyt riittävästi mukana. Korona-aika on kasvattanut haasteita entisestään. 

Työn tekemisen murroksessa työkyvyn tukeminen on tullut yhä haasteellisemmaksi. Yhä useampi kokee työssään uupumista. Uupumuksen oireet ovat moninaiset ja yksilölliset, esimerkiksi jatkuva väsymisen tunne ja masennus. Pitkäaikaisena nämä johtavat työkyvyttömyyteen ja irtisanoutumiseen.  

Minun tehtäväni Liikkuvan Suomen valmennuspäällikkönä on löytää yritykselle juuri se oikea tapa tukea henkilöstönsä hyvinvointia. 

Onnistuneella työkykyjohtamisella vältetään työuupumusta ja sairaslomia. Siinä keskiössä eivät ole mittarit tai suorituspaineet. Parhaimmillaan työkykyjohtamisessa on kyse ihmisten kohtaamisesta fyysisesti tai etänä, välittämisestä ja keskustelusta arkisista hyvinvointiin liittyvistä asioista. 

Työkykyjohtamista paikasta riippumatta 

Työn monipaikkaisuus ja etätyö ovat tulleet jäädäkseen. Joillekin se tuo tervetullutta joustavuutta arkeen, mutta siinä on myös haasteensa erityisesti ryhmäytymisen ja yhteishengen luomisen kannalta. 

Minulle on tärkeää, että kaikki työyhteisön jäsenet saavat yhtäläisen mahdollisuuden osallistua. Liikkuva Suomi -valmennukset voidaan toteuttaa sataprosenttisesti verkossa. Valmennuksemme saavuttaa työntekijät työn tekemisen paikasta riippumatta. Osallistuminen ja onnistuminen eivät vaadi fyysisiä kohtaamisia, vaan työkyvyn tukeminen onnistuu myös verkossa ja etänä. Tämä on nykypäivää. Työkykyjohtamisen tulee toimia myös fyysisestä työn tekemisen paikasta riippumatta. 

Hyvinvointikulttuuri lähtee johdosta 

Olen vertaillut asiakkaidemme valmennuksia ja pohtinut, mitä yhteisiä piirteitä löytyy erityisen onnistuneista valmennusryhmistä. Yksi tärkeimmistä asioista ennen varsinaista valmennuksen käynnistymistä on se, että ylin johto ja esihenkilöt sitoutuvat mukaan valmennusmatkalle. Heidän roolinsa on merkittävä hyvinvointikulttuurin synnyttäjänä yrityksessä ja yhteisössä. Heidän ansiostaan hyvinvoinnista keskustellaan työyhteisössä ja sitä pidetään tärkeimpänä työasiana asialistalla.  

Hyvinvointia, ei vain työhyvinvointia 

Työkyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista hyvinvoinnin tukemista arjessa. Lainatakseni edesmennyttä huippuvalmentajaa Aki Hintsaa, menestys on hyvinvoinnin sivutuote. Tämä pätee niin työelämään kuin urheiluunkin. Silloin kun elämän perusasiat arjessa ovat kunnossa, on mahdollisuus menestyä myös työssä. On varsin perusteltua keskustella työyhteisössä asioista, jotka tapahtuvat vapaa-ajalla, koska sillä on vaikutuksensa myös työssäjaksamiseen ja työkykyyn.   

On ollut mukava kuulla palautetta esihenkilöiltä, että kun keskustellaan hyvinvointiin liittyvistä asioista, he ovat pohtineet myös omaa jaksamistaan ja omia elämäntapojaan. Hyvinvoinnin nostaminen arkipäiväiseksi keskustelun aiheeksi työyhteisössä antaa energiaa kaikille. Jokainen voi oppia toisiltaan ja saada hyviä vinkkejä. Positiivinen ja kannustava ilmapiiri on voimavara, joka auttaa myös haasteellisten aikojen yli, ylös uupumuksen suosta. 

Tiina Ven, valmennuspäällikkö

Jaksa paremmin töissä kotona tai konttorilla: lue Tiinan 5 vinkkiä hybrityöhön

18.8.2021 / Tiina Ven

KOTONA VAI TOIMISTOLLA? 5 VINKKIÄ HYVÄN OLON HYBRIDITYÖSKENTELYYN

Joustava työn tekeminen fyysisestä paikasta riippumatta on tullut jäädäkseen. Välillä työkavereita kohdataan samassa toimitilassa ja toisinaan vain verkossa. Joustava työn tekeminen antaa sekä vastuuta että vapautta ja parhaimmillaan sillä voidaan lisätä sekä työn tuottavuutta että hyvinvointia. Läsnäolotyö lisää yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä, mutta keskittymistä vaativa työ ilman keskeytyksiä onnistuu parhaiten etänä.

Vastuu työhyvinvoinnista on jokaisella työntekijällä, ja etätöissä on tärkeää tunnistaa omat hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Itsensä johtaminen sekä omasta työkyvystä ja hyvinvoinnista huolehtiminen korostuu hybridimallisessa työskentelytavassa. Tässä 5 vinkkiä, joiden avulla varmistat jaksamista sekä läsnäolopäivinä että etätöissä: 

  1. Suunnittele päiväsi. Listaa päivän tärkeät tehtävät, jotka tulee suorittaa. Varaa niihin aikaa aamupäivään, jolloin vireystilasi on vielä parhaimmillaan. 
  2. Työhyvinvointi on yhteisöllinen asia. Muista kysyä työkaverin kuulumisia myös etätöissä. Kiireen keskelläkin ja virtuaalitapaamisissa pyri kohtaamaan kollegasi ja kysy kuulumisia.   
  3. Pohdi, onko työvälineesi ajan tasalla myös etätyöskentelyyn, esim. riittävän laadukas verkkoyhteys ja tarvittavat ohjelmat koneellasi? Onko osaamisesi ohjelmien käsittelyyn riittävä? Jos koet haasteita ohjelmien ja yhteyksien kanssa, niin keskustele asiasta rohkeasti esimiehesi kanssa. Nämä vaikuttavat sujuvaan työn tekemiseen ja ovat aina korjattavissa tavalla tai toisella. Älä jää yksin haasteiden keskelle. 
  4. Rytmitä työpäivää. Pidä selkeä lounastauko ja lisäksi muutama lyhyempi paussi: irrottaudu työn ääreltä, käy ulkona, tee taukojumppa tai hengitysharjoitus, kotona voit tehdä jonkin kotityön. Jatkuva tietokoneen äärellä istuminen väsyttää ja häiritsee keskittymistä. Lisää fyysistä aktiivisuutta osallistumalla kävelypalaveriin tai hoida työpuhelu kuulokkeilla ulkona ollessasi. Tämä saattaa piristää ja vaikuttaa positiivisesti myös aivotyöskentelyyn.   
  5. Lopeta työ ajallaan, tee selkeä päätös työpäivääsi. Kotona ollessasi vaihda vaatteet ja lähde ulos, jolloin saat selkeän irtioton työstäsi. 

Jokaisessa työyhteisössä on tärkeää sopia pelisäännöt hybridityöskentelyyn; jokaisessa yhteisössä on oma paras tapansa sujuvaan työskentelyyn. Pohtikaa yhdessä omassa yhteisössänne, miten kohtaatte ja milloin kohtaatte, mitä asioita hoidetaan etänä ja milloin olisi syytä tavata fyysisesti? Rakentakaa itsellenne oma tuottava ja energisoiva tapa työskentelyyn.