Provincian hyvinvointihankkeeseen hyppäsivät mukaan ensin esihenkilöt ja nyt mukaan lähtivät myös muut. Kun arki on balanssissa, mielellä ja keholla riittää virtaa niin töissä kuin sen ulkopuolellakin.
Henkilöstö- ja taloushallinnon asiantuntijayritys Provincia panostaa henkilöstönsä hyvinvointiin tosissaan, mutta ei tosikosti. Tammikuussa startanneeseen työhyvinvointivalmennukseen hyppäsivät ensin mukaan esihenkilöt ja huhtikuussa mukaan kutsuttiin koko henkilöstö.
Provincian viestintäpäällikkö Tuuli Ristola koeajoi valmennuksen yhdessä esihenkilöiden kanssa. ”Oli todella hyvä, että esihenkilöt ottivat valmennuksen ensin omakseen. Jotta voi johtaa hyvinvointia, pitää itse voida hyvin”, kertoo Ristola omista tunnelmistaan Liikkuvan Suomen valmennuksen ensimetreiltä.
Huhtikuun alussa mukaan ProvinciaArkiOn-hyvinvointihankkeeseen kutsuttiin koko henkilöstö. Valmennus lähti liikkeelle askeleet hyvinvoivaan arkeen -teemalla.
”Tavoitteenamme on löytää pieniä arjen tekoja ja oivalluksia parantamaan jokaisen provincialaisen arkea. Herkullinen ja terveellinen aamupala antoi maukkaat eväät päivään ja porukka vaikutti innostuneelta yhteisestä päämäärästä”, iloitsee Ristola.
Hektisessä työarjessa jaksaminen on provincialaisille kaiken A ja O. Henkilöstö on minkä tahansa yrityksen tärkein voimavara ja siksi Provincian työhyvinvoinnin keskiössä on varhaisen tuen malli ja haastavien asioiden puheeksi ottaminen.
Työhyvinvointia nostetaan nyt esille Provincian ja Liikkuvan Suomen yhteistyössä toteuttamalla ProvinciaArkiOn-hyvinvointivalmennuksella. Sen pääteemoja ovat askeleet hyvinvoivaan arkeen, itsensä johtaminen ja tietotyöläisille kriittinen aivoergonomia.
Koko henkilöstön kick-off toi pisteet kotiin. ”Tästä jäi kiva, odottavainen fiilis, ja tämä on hyvä ponnahduslauta startata uudenlainen arki”, kuuluivat terveiset yleisöstä. Ota Provincian some seurantaan ja katso, miltä arjen hyvinvointia parantavat oivallukset ja fiilikset tuntuvat!
Asiakasyritystensä rahoitusratkaisujen ohella Siemens Financial Services pitää huolta henkilöstöstään. Yhteisöllinen työhyvinvointivalmennus ja palautumisen nostaminen yhteiseksi asiaksi tekee hyvää niin tiimille kuin sen asiakkaillekin.
Siemens Financial Services (SFS) tarjoaa räätälöityjä, joustavia rahoitusratkaisuja yrityksille. Kokonaisvaltaisten rahoitusratkaisujen avulla asiakasyritys voi esimerkiksi investoida uusiin laitteisiin, koneisiin ja ajoneuvoihin sitomatta pääomaa suuriin kertainvestointeihin tai kuormittamatta maksuvalmiutta.
Kokonaisvaltaista on myös SFS:n panostaminen työyhteisön hyvinvointiin. Yhteistyötä Liikkuvan Suomen kanssa suunniteltaessa SFS:lle oli tärkeää, ettei työhyvinvointivalmennus keskity vain fyysisen kunnon kohottamiseen.
Tärkeänä tekijänä on osallistaa mahdollisimman moni työntekijöistä ja lisätä yhteisöllisyyden tunnetta. SFS seuraa aktiivisesti työntekijöidensä hyvinvointia erilaisilla henkilöstökyselyillä ja koki, että yhteistyöllä Liikkuvan Suomen kanssa voitaisiin pureutua kyselyissä esiin nousseisiin kehityskohteisiin.
Siemens Financial Services halusi keskittyä etenkin työntekijöidensä palautumisen tukemiseen. Palautuminen on laaja kokonaisuus, johon vaikuttaa mm. hyvä uni, päivän tauottaminen ja aktiivisuuden ja levon tasapainottaminen. Ensimmäisen kymmenen viikon valmennusjakson palaute on ollut kiittävää. Aktiivisuusrannekkeen käyttö ja HeiaHeia yhteisöllisenä, osallistavana alustana ovat olleet erityisen pidettyjä.
Siemens Financial Servicesin Marianna Poutanen kertoo lisää tiimin kokemuksista: ”HeiaHeian käytössä alustana on parasta kollegoiden kannustaminen. Näemme kuvia ja päivityksiä työkavereiden arjesta. Se lisää tuttavallisuutta ja kokemusta siitä, että olemme yhtenäinen tiimi.”
”Työhyvinvointivalmennuksen suunnitteleminen Liikkuvan Suomen kanssa on ollut helppoa ja mukavaa. On innostavaa pallotella ajatuksia ja ideoita yhdessä SFS:n ohjausryhmän ja Liikkuvan Suomen valmentajien kanssa, ja koemme, että toiveitamme kuunnellaan”, kertoo Poutanen.
Liikkuvan Suomen valmentaja Kirsi Roos näkee SFS:n lähestymistavassa paljon kiitettävää: ”Työhyvinvoinnin kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa ja se kannattaa aloittaa niistä teemoista ja haasteista, joita yrityksen henkilöstö on nostanut esille. Siemens Financial Servicesin ohjausryhmällä on tärkeä rooli valmennuksen kehittämisessä ja yhteisöllisyyden rakentamisessa. On ollut ilo olla SFS:n mukana rakentamassa kestävää, kaikkien yhteistä matkaa kohti parempaa arkea ja jaksamista.”
Palautumisen jälkeen Siemens Financial Servicesin työhyvinvointivalmennus jatkuu aivoergonomia teemalla.
Liikkuvan Suomen Tiina Ven ja Janne Kari-Koskinen haastoivat toisensa keskustelemaan urheilun, valmentavan johtamisen ja työkulttuurin yhtäläisyyksistä silloin, kun tavoitteena on menestyminen ja tuloksen tekeminen.
Miten menestystä lähdetään rakentamaan?
Tiina: Urheilussa tärkeää on tiedostaa oma ja joukkueen lähtötilanne, jotta tavoitteet ovat realistisia ja mahdollisia saavuttaa. Sama pätee työelämään. Tavoitteet tulee olla kaikilla tiedossa ja kaikkien tulee niihin sitoutua. Mutta tuloksellinen sitoutuminen ei synny ulkopuolisten tavoitteiden kautta. Sitouttaminen toimii parhaiten, kun yksilö ja yhteisö ovat itse luoneet tavoitteet.
Janne: Ja kun koko tiimi on sitoutunut, myös yksilöt nousevat esiin, koska päämäärä on sovittu yhdessä ja sen eteen tehdään porukalla töitä. Kyseessä ovat yhteiset tavoitteet ja tulokset.
Mikä on valmentajan rooli menestyksen rakentamisessa?
Tiina: Valmentajan tehtävä on pitää langat käsissä ja ohjata tiimiä oikeaan suuntaan. Töissä se valmentaja on esihenkilö, jolla on oltava rohkeutta asettaa yksilölliset tavoitteet jokaisen henkilökohtaisten vahvuuksien kautta.
Ammattitaitoinen valmentaja tuntee itsensä, hallitsee työssään omat tunteensa, rohkaisee ja kannustaa. Työn ja itsensä kehittäminen positiivisessa ilmapiirissä tuo tekemisen meininkiä koko tiimiin. Epäonnistumiset ovat oppimisen paikkoja, eikä niiden anneta vaikuttaa uusiin suorituksiin.
Janne: Tärkeää on myös luottaa omaan tiimiinsä. Niin työelämässä kuin joukkueurheilussakin tuloksia tehdään tiimissä, johon valmentaja tai esihenkilö luottaa.
Mitä työelämä voi oppia urheilusta?
Tiina: Liikunnassa on viime aikoina puhuttu paljon ”matalan kynnyksen” liikkumisesta ja sen vaikutuksesta sitoutumiseen urheilun ja liikunnan harrastamiseen. Saman ajatuksen voi tuoda myös työelämään. Jos tehdään työtä, johon ei tarvitse sitoutua ja jossa ei ole tavoitteita, tuskin sellaiseen työhön kukaan pitkäksi aikaa jää.
Jo nyt kilpaillaan hyvistä tyypeistä, ja työntekijöiden sitoutuminen on iso juttu. Sitoutuminen työhön ja työyhteisöön saavutetaan yhteisten tavoitteiden kautta. Niiden puitteissa jokainen voi kokea oman työnsä tärkeyden ja merkityksellisyyden.
Janne: Positiivisuus on todella tärkeä asia. Virheistä opitaan, totta kai. Mutta se, kuinka niitä ensiksi käsitellään, on yksi tärkeimmistä tiimihenkeä rakentavista asioista.
Kun ihminen kokee oman työnsä tärkeäksi tiimissä ja huomaa, että se tuo yhteisiä tavoitteita lähemmäksi, ollaan asian ytimessä. Silloin, kun teet maalin tai annat hyvän syötön, kaikki kokevat saman onnistumisen tunteen: me osataan tämä homma.
Janne Kari-Koskisella on pitkä kokemus jääkiekosta niin urheilijana kuin maalivahtivalmentajanakin. Tiina Ven on valmentanut yksilöurheilijoita soudussa sekä kuntotestannut ja sparrannut aktiiviliikkujia yli 30 vuoden ajan. Tiinalla myös pitkä kokemus kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin asiantuntijatehtävissä.
Liikkuvan Suomen Kirsi Roos on ohjannut ihmisiä kuntosalille 16 vuoden ajan. Jokaisella valmennettavalla on ollut oma taustansa ja on oma käsityksensä siitä mihin pystyy, juuri siinä kohdassa elämäänsä, mutta uuden edessä kaikkia liikuttaa tunne: usein innostus, mutta usein myös jännitys.
Kirsi kohtaa meitä ihan tavallisia ihmisiä eri kohdissa elämää, nuorista eläkeläisiin: ”Yli 90 % valmennettavistani ei tiennyt uuteen ryhtyessään mihin kaikkeen pystyikään. On ollut ilo kulkea heidän rinnallaan, kun tuo havahtuminen tapahtui. Parasta on ollut nähdä ihmisten ilmeet ja kehonkieli salilta lähtiessä. Heistä näkee kuinka tyytyväisiä he ovat itseensä, ja liikunnan tuoma hyvä olo paistaa ulos. Jokainen sai myös omaa aikaa, hetken vain itselleen.”
Kun ihminen astuu uuden eteen, tilanne on usein uusi ja jännittävä. On tärkeää, että henkilö, joka heidät kohtaa, osaa ottaa ihmisen vastaan sellaisena kuin hän on – ilman ennakko-odotuksia.
”Minulla ensimmäinen kohtaaminen uuden kuntosaliasiakkaan kanssa meni niin, että ensin kyselin ihmiseltä hänen taustoistaan ja kokemuksistaan sekä fyysisistä haasteista ja esteistä. He istuivat minua vastapäätä kädet puuskassa taakse nojaten”, kertoo Kirsi kokemuksistaan.
”Kun ihmiselle antoi tilaa kertoa itsestään, lähes jokainen avautui. Osa ei ollut koskaan päässyt puhumaan itsestään ja vaivoistaan. Luottamus minun ja asiakkaan välillä ei kuitenkaan tapahtunut heti. Se vaati aikaa ja 100 % läsnäoloa. Kun tunnin verran olimme yhdessä etsineet kuntosalilta sopivia liikkeitä ja vastustasoja, luottamus pääsi usein syntymään. Avautumisen näki kehonkielestä – kädet olivat alhaalla rennosti, he katsoivat silmiin ja hymyilivät.”
Työyhteisöstä voimaa
Moni on kokenut vanhanaikaista johtamista elämässään ja se on jättänyt jälkensä. Johtajan tai esihenkilön kohtaaminen voi olla todella tärkeä käännekohta työuralla. Onnistuessaan se jättää tunteen molemminpuolisesta luottamuksesta. Kun luottamusta on, jokainen voi olla oma itsensä. Kun voi olla oma itsensä, työpaikan ilmapiiri on parempi ja rennompi. Positiivinen ilmapiiri parantaa hyvinvointia työyhteisössä.
Sama pätee työkaverin kohtaamiseen: jos jokainen saa olla oma itsensä, jokaisella on mahdollisuus loistaa. Työyhteisössä hyvillä käytöstavoilla pääsee pitkälle ja yhdessä työkavereiden kanssa hauskanpitäminen tuo yhteisöä yhteen.
Työssään Liikkuvan Suomen valmentajana Kirsi näkee aidon kohtaamisen hyödyt niin urheilussa kuin työelämässäkin. Kun työyhteisö puhaltaa yhteen hiileen, on yrityksellä mahdollisuus kukoistaa ja kasvaa.
Kirsi Roos
Janakkala
Liikkuva Suomi valmentaja (pääasiassa englanninkieliset valmennukset)
Pitkä kokemus liikunta-alalta kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parissa
Toiminut vuosina 2006-2021 vastuuvalmentajana, ryhmäliikuntavastaavana, salivastaava ja personal trainerina
Vapaa-aikana ulkoilee, retkeilee, pakureissaa ja suppailee
Valmentamisessa parasta on nähdä se hetki, kun valmennettavan usko omaan itseen palaa takaisin.
Liikkuvan Suomen Tiina Ven tietää yhtä jos toistakin valmentavasta johtajuudesta. Pitkällä urallaan Tiina on valmentanut soutajia vasta-alkajista aina huippu-urheilijoihin asti. ”Tärkeintä valmentajalle on oppia kysymään asioita. Toiseksi tärkeintä on olla läsnä ja kuunnella vastausta.”
Valmentaminen on Tiinalla verissä: ”Olen valmentanut soutajia yli 30 vuoden ajan. Varmasti juuri sen vuoksi urheilua seuratessa kiinnitän erityisesti huomiota juuri valmentajien työskentelytapaan ja vuorovaikutukseen urheilijoiden kanssa.”
Olympialaisten aikaan valmentajien rooli urheilijoiden taustajoukoissa ja tukijoina tulee näkyväksi. Urheilusuoritusten aikana heitä nähdään kannustamassa ja luotsaamassa valmennettaviaan. Onnistuneiden suoritusten jälkeen heitä saatetaan jopa haastatella.
”Urheilun parissa puhutaan valmentamisesta ja työelämässä johtamisesta, mutta yhtymäkohtia niiden välillä on yllättävän paljon”, Tiina kertoo.
”Ei ole yhtä oikeaa tapaa olla hyvä johtaja tai hyvä valmentaja, mutta sen tiedän, että hyvä valmentaja hienosäätää rooliaan urheilijan polun eri vaiheissa. Tämä sopii mielestäni myös työelämään. Tuoreet työntekijät kaipaavat enemmän perehdytystä, tukea ja rohkaisua työuransa alkumetreillä, jotta he pääsevät loistamaan ja löytämään oman suuntansa.”
Kysy, ole läsnä ja kuuntele
Liikkuvan Suomen päävalmentajana Tiina soveltaa pitkän valmennuskokemuksensa oppeja työelämään: ”Valmentava johtaja auttaa työntekijää löytämään oman osaamisensa ja kehittämään sitä, mutta myös tunnistamaan omat voimavaransa. Tärkein ominaisuus sekä valmentajalle että johtajalle on oppia kysymään asioita. Toiseksi tärkein on olla läsnä ja kuunnella vastausta.”
Valmentava johtaja tulkitsee ympäristöään ja tilanteita, joissa johtajuutta tarvitaan. Hän ohjaa lempeästi mutta tiukasti tiimiään kohti yhteistä tavoitetta. On siis tärkeää, että kaikilla on samanlainen käsitys ja ymmärrys yhteisestä päämärästä.
”Menestys urheilussa ja työelämässä on vain harvoin sattumaa”, vahvistaa Tiina. ”Valmentaja pyrkii rohkaisemaan urheilijaa tekemään itsenäisiä päätöksiä ja ratkaisemaan ongelmia siinä hetkessä, kun niitä tulee eteen. Menestyminen edellyttää itsensä jatkuvaa kehittämistä ja oman toiminnan arviointia. Myös työelämässä työntekijöiden oman osaamisen kehittäminen ja vastuun lisääminen vie kohti innostavampaa ja motivoivampaa työkulttuuria.”
Tiina ei näe eroa työelämän johtajuudella ja urheilun valmennuskulttuurilla, sillä molemmissa on kyse ihmisten johtamisesta.
”Olympialaisten aikaan näimme valmentajien käyttäytymisen ääripäät hyvästä ja äärimmäisen huonosta johtajuudesta”, Tiina sanoo.
Hän nostaa konkreettiseksi esimerkiksi Suomen jääkiekkojoukkueen: ”Suomen menestyksen takana oleva päävalmentaja Jukka Jalonen osaa rakentaa positiivisen työilmapiirin, jossa pelaajat pääsevät loistamaan. Hän korostaa valmennustiimin ja organisaation yhteistyön merkitystä. Myös työelämässä yhteen toimiva yritysjohto varmistaa menestyvän yrityskulttuurin, jossa työntekijät pääsevät loistamaan.”
”Urheiluelämässä erityisesti kilpailutapahtumiin tiivistyy pieneen hetkeen paljon tunteita. Myös työelämässä on hetkiä, jolloin tunteet – ilot, surut, onnistumiset ja pettymykset – nousevat pintaan. Tunteet tekevät sekä urheilusta että työelämästä inhimillistä. Valmentava johtaja elää ne yhdessä tiiminsä kanssa.”
Tiina Ven
Janakkala
Valmennuspäällikkö, Liikkuva Suomi 2020 –
Pitkä kokemus kuntoutuksesta, kuntotestauksesta sekä työhyvinvoinnin asiantuntijatehtävistä.
Soutuvalmentajana aloitteleville nuorille, huippu-urheilijaan asti.
Vapaa-ajalla aktiivista ja monipuolista liikkumista luonnossa.
Menestymisen tavoittelu jättää jälkeensä valitettavan usein ihmisraunioita sekä työelämässä ja urheilussa. Jos keskitymme enemmän hyvinvoinnin tavoittelemiseen, niin menestys tai menestymättömyys kasvattaa meitä ihmisenä, eikä riko sitä.
Liikkuvan Suomen Janne Kari-Koskisella on elämänmittainen kokemus joukkueurheilusta, niin pelaajana kuin valmentajanakin. Mietimme kahvipöydän ääressä, millaisia yhtymäkohtia joukkueurheilun ja työelämän välillä on. Voisiko työelämä oppia urheilusta, ja jos, niin mitä?
Jannen vastaus on selkeä: ”Ehdottomasti, ja ensimmäinen asia, mitä työyhteisöjen pitäisi omaksua urheilusta on yhteisöllisyys.”
Jannelle yhteisöllisyys ei tarkoita pelkästään hyvää henkeä pukukopissa. Se tarkoittaa yhteisiä tavoitteita, joiden puitteissa jokaisella tiimin jäsenellä on oma tapansa toimia, mutta kaikki tavoittelevat samaa, yhteistä päämäärää.
Vuodet lätkämaalivahtina Suomessa ja Norjassa sekä maalivahtivalmentajan pesti Red Bull -jääkiekkoakatemiassa Itävallassa ovat opettaneet Jannelle paljon yhteisöllisen valmennuksen tärkeydestä.
”Tärkeintä ovat raamit, joiden sisällä toimitaan, ja jotka kaikki yhteisön jäsenet tuntevat ja hyväksyvät. Niiden sisällä, jos kaikki menee niin kuin sovitaan, saa yksilönä tehdä mitä vain. Jos yksilö sooloilee liikaa, yhteisöllisyys ja päämäärä murenevat. Kaikilla on kovempi työ päästä yhteiseen päämäärään, jos yksi poikkeaa ladulta. Silloin on tärkeää istua alas ja puhua siitä, mitä tapahtuu. Haluaako yksilö jatkaa yhteistä matkaa kohti tavoitetta?”
Yhteispeli on suurempi kuin osiensa summa
Liikkuvan Suomen valmentajana Janne näkee työelämässä paljon samaa kuin joukkueurheilussa. Kaiken takana ovat tiimin jäsenet, joiden yhteispeli on suurempi kuin osiensa summa. Tiimin yhteisiin tavoitteisiin pyritään suunnitelmallisen työn kautta. Vuoden aikana on kausia, jolloin valmistaudutaan tulevaan ja rakennetaan pohjaa menestykselle. Niitä seuraa tiukkoja rutistuksia, jolloin pannaan kaikki likoon ja nautitaan menestyksen huumasta tai tappion kirvelystä – yhdessä.
”Tiimityöhön kuuluu ehdottomasti joukkuehengen kasvattaminen, toisen tsemppaaminen ja tukeminen,” Janne sanoo. ”Jos mikään ei tunnu onnistuvan, kaverit valavat uskoa omaan osaamiseen. Yhdessä koetut onnistumiset ruokkivat koko tiimiä matkalla yhteiseen päämäärään.”
Joukkueessa jokaisella on oma roolinsa ja tehtävänsä, jonka jokainen hoitaa tavallaan. ”Lätkäjoukkueessa maalivahteja on vain yksi, ja suorituspaineet voivat olla todella kovat,” Janne miettii. ”En ole silti koskaan tuntenut oloani yksinäiseksi jäällä, koska tiedän, että koko joukkue tähtää samaan lopputulokseen. Tätä tunnetta ja filosofiaa haluan myös tuoda kaukalon ulkopuoliseen työhöni Liikkuvan Suomen valmennuksissa.”
”Joukkueurheilun valmentaminen on kokenut kovia murroksia viime vuosina. Ennen valmentaja oli auktoriteetti, jota toteltiin ehdottomasti. Nykyään keskustellaan paljon enemmän. Valmentaminen on muuttunut ihmisläheisemmäksi, yksilö kohdataan ja häntä kuunnellaan aidosti. Sama pätee myös työpaikalla.”
Janne Kari-Koskinen
Hämeenlinna
Valmennus ja asiakkuudet, Liikkuva Suomi 2021-
Red Bull -jääkiekkoakatemian maalivahtivalmentaja 2015–2020, Itävalta
HPK-edustusjoukkueen tilastomies 2010–2015
Jääkiekkomaalivahtina Suomessa ja Norjassa vuoteen 2010 asti
Vapaa-ajalla ulkoilu, golf, kuntosali ja innostuu kaikesta urheilusta.
Valmennusurani huikein kokemus on ollut työskennellä viisi vuotta Red Bull Salzburg -jääkiekkoakatemiassa. Ne opit on ollut ilo tuoda mukanani Liikkuva Suomi -valmennuksiin.
Liikkuva Suomi mukana Linnan Business Turnajaisten KIIHDYTYSsarjan finaalissa 16.12.2021 (Verkatehdas, Hämeenlinna).
Linnan Business Turnajaiset on kolmen tason kehitysohjelma hämeenlinnalaisille yrityksille, tuomaristossa mukana Jaajo Linnonmaa, Noora Fagerström, Stefan Haglund ja Kari Saarinen.
Liikkuva Suomi lähti kisaan mukaan loistavan sparriohjelman lisäksi tavoittelemaan tietenkin myös voittoa! Haluamme kiittää jo tässä kohtaa kaikkia kilpakumppaneita, mentoreita ja sparraajia, sekä Linnan Kehitystä, kokonaisuus on kerrassaan loistava.
Tule mukaan taistoon!
Auta meitä auttamaan – äänestä Liikkuva Suomi yleisön suosikiksi.
Äänestyslinkki:
Voit myös tulla kannustamaan meitä paikan päälle Hämeenlinnan Verkatehtaalle.
Liikkuva Suomi ja Siemens Osakeyhtiö aloittivat laajan hyvinvointiyhteistyön, koska Siemensillä halutaan panostaa entistä enemmän ihmisiin, jaksamiseen, hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen. Siemens on teknologian edelläkävijä monella rintamalla, mutta mitä enemmän liiketoiminnassa on tavoitteita, sitä enemmän pitää tänä päivänä investoida myös liiketoiminnan moottoriin – ihmisiin.
Liikkuvan Suomen CEO Antti Luukkanen sparraamassa Siemens Osakeyhtiön johtoa Nuuksiossa syksyllä 2021
”Uskomme, että vain tasapainoiset ja hyvinvoivat huippuammattilaisemme pystyvät tukemaan asiakkaita merkittävissä hankkeissa ja siten vastaamaan myös yhteiskunnan merkittäviin haasteisiin”, kertoo Siemens Osakeyhtiön CEO Janne Öhman asian merkityksellisyydestä liiketoiminnassa.
Siemensin HR-johtaja Heidi Moilanen painottaa, että taikatemppujen aika on ohi: ”Haluamme tukea henkilöstömme hyvinvointia pitkäjänteisesti. Kyseessä ei ole vain yksittäinen projekti, vaan yrityskulttuuriin liittyvä perusarvo, joka on läsnä koko ajan. Tämä vaatii kuitenkin aktiivisia tekoja ja johtamista. On hienoa, että kyseessä on johdon tukema ja henkilöstön eteenpäin viemä kokonaisuus, johon kaikilla on mahdollisuus osallistua.”
Siemens Osakeyhtiön johtoa Suomesta ja Baltiasta lähdössä Nuuksion metsäpoluille
Liikkuva Suomi ja Siemens Osakeyhtiö tekivät jo vuosien 2020–21 taitteessa laajan kuuden kuukauden mittaisen pilottijakson, jossa koeponnistettiin Liikkuvan Suomen muutosjohdettua konseptia Suomessa ja Baltiassa. ”Konseptissa muodostetaan aina ohjausryhmä, joka suunnittelee ja ohjaa toimintaa muun muassa kaikilta osallistujilta saadun palautteen mukaisesti. Jokaisen ääni saadaan kuuluviin ja eikä ketään jätetä ulkopuolelle. Ylimmän johdon ja lähijohdon sparraaminen ja sitouttaminen ovat tärkeitä avaintekijöitä haluttujen lopputulosten aikaansaamisessa”, kertoo Liikkuvan Suomen toimitusjohtaja Antti Luukkanen.
Pilottijakson jälkeen kokonaisuuden jalkautus koko yhtiöön Suomessa ja Baltiassa mietittiin huolella yhteisissä etäkokouksissa. Kick-off pidettiin syyskuun 2021 alussa ja koko henkilöstölle tarjottiin hyvän vastaanoton saanutta energiatestiä, jonka perusteella päästiin näkemään tärkeimmät painopistealueet fyysisen ja henkisen jaksamisen kannalta. ”Kun tiedetään datan avulla missä ollaan, on helpompaa suunnitella seuraavia askeleita. Käytämme teknologiaa silmien avaamiselle nykytilasta sekä yksilön että yhteisön osalta”, Luukkanen jatkaa.
Siemensin tuotepäällikkö ja yhteistyön yksi avainhenkilö Ilkka Ahokas jatkaa: ”Yhteisöllisyyden lisääminen on ollut keskeinen osa hyvinvointimme rakentamista, ja siksi painotamme sen tärkeyttä ja tuemme sitä. Näemme vaikutusta myös liiketoimintaan, koska parhaimmat ideat syntyvät yhteistyön kautta. Siemens Osakeyhtiöllä on useita toimipisteitä sekä Suomessa että Baltiassa, ja olemme oppineet tuntemaan toisiamme paremmin työasioiden ulkopuolelta. Samalla rakennamme luottamusta kohtaamisten kautta.”
Yhteistyölle ei ole asetettu päättymispäivää vaan se jatkuu toistaiseksi, koska hyvinvointikulttuuria on tarkoitus kehittää oikeaan suuntaan rauhassa, askel kerrallaan. Mukana on yhtiön koko henkilöstö Suomessa ja Baltiassa, seuraava askel otetaan kuormituksen hallinnan ja palautumisen suuntaan. Mukaan tulee tässä vaiheessa myös oman kehon akun ja kuormituksen tilaa sykevälivaihtelusta mittaavat laitteet. Jokainen osallistuja saa itse päättää kuinka paljon laitetta haluaa arjessaan käyttää.
”Teknologia avaa silmiä arjen valintojen vaikutuksille”, kertoo Antti Luukkanen
”Useimmissa yrityksissä on kuormittuneita ihmisiä, niin henkisesti kuin fyysisesti, eikä pitkään jatkunut poikkeustilanne ole helpottanut varsinkaan henkistä puolta. Liikkuva Suomi tuo mukanaan valmennusmaailman ja teknologian parhaat työkalut, jotka jalostetaan kaikkien käyttöön yksinkertaisilla otsikoilla ja tehtävillä. Kun nämä käsitellään tiimikokouksissa, kaikkien ääni saadaan kuuluviin. Käytännössä riittää, kun otsikon miettimiseen varataan viisi minuuttiaviikosta, joten asiaan sitoutuminen ei ole myöskään ajankäytöstä kiinni. Yhteisön ja oman tiimin tuki on merkittävässä roolissa jokaisen motivoinnissa.”
”Siemens on loistava suunnannäyttäjä muille – teknologian lisäksi myös ihmisten jaksamiseen panostamisessa”, Luukkanen muotoilee loppuun.
Joustava työn tekeminen fyysisestä paikasta riippumatta on tullut jäädäkseen. Välillä työkavereita kohdataan samassa toimitilassa ja toisinaan vain verkossa. Joustava työn tekeminen antaa sekä vastuuta että vapautta ja parhaimmillaan sillä voidaan lisätä sekä työn tuottavuutta että hyvinvointia. Läsnäolotyö lisää yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä, mutta keskittymistä vaativa työ ilman keskeytyksiä onnistuu parhaiten etänä.
Vastuu työhyvinvoinnista on jokaisella työntekijällä, ja etätöissä on tärkeää tunnistaa omat hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Itsensä johtaminen sekä omasta työkyvystä ja hyvinvoinnista huolehtiminen korostuu hybridimallisessa työskentelytavassa. Tässä 5 vinkkiä, joiden avulla varmistat jaksamista sekä läsnäolopäivinä että etätöissä:
Suunnittele päiväsi. Listaa päivän tärkeät tehtävät, jotka tulee suorittaa. Varaa niihin aikaa aamupäivään, jolloin vireystilasi on vielä parhaimmillaan.
Työhyvinvointi on yhteisöllinen asia. Muista kysyä työkaverin kuulumisia myös etätöissä. Kiireen keskelläkin ja virtuaalitapaamisissa pyri kohtaamaan kollegasi ja kysy kuulumisia.
Pohdi, onko työvälineesi ajan tasalla myös etätyöskentelyyn, esim. riittävän laadukas verkkoyhteys ja tarvittavat ohjelmat koneellasi? Onko osaamisesi ohjelmien käsittelyyn riittävä? Jos koet haasteita ohjelmien ja yhteyksien kanssa, niin keskustele asiasta rohkeasti esimiehesi kanssa. Nämä vaikuttavat sujuvaan työn tekemiseen ja ovat aina korjattavissa tavalla tai toisella. Älä jää yksin haasteiden keskelle.
Rytmitä työpäivää. Pidä selkeä lounastauko ja lisäksi muutama lyhyempi paussi: irrottaudu työn ääreltä, käy ulkona, tee taukojumppa tai hengitysharjoitus, kotona voit tehdä jonkin kotityön. Jatkuva tietokoneen äärellä istuminen väsyttää ja häiritsee keskittymistä. Lisää fyysistä aktiivisuutta osallistumalla kävelypalaveriin tai hoida työpuhelu kuulokkeilla ulkona ollessasi. Tämä saattaa piristää ja vaikuttaa positiivisesti myös aivotyöskentelyyn.
Lopeta työ ajallaan, tee selkeä päätös työpäivääsi. Kotona ollessasi vaihda vaatteet ja lähde ulos, jolloin saat selkeän irtioton työstäsi.
Jokaisessa työyhteisössä on tärkeää sopia pelisäännöt hybridityöskentelyyn; jokaisessa yhteisössä on oma paras tapansa sujuvaan työskentelyyn. Pohtikaa yhdessä omassa yhteisössänne, miten kohtaatte ja milloin kohtaatte, mitä asioita hoidetaan etänä ja milloin olisi syytä tavata fyysisesti? Rakentakaa itsellenne oma tuottava ja energisoiva tapa työskentelyyn.
