Työn tekeminen on ylipäätänsä muuttunut viime vuosien aikana niin vauhdikkaasti, ettei työkykyjohtaminen ole monessakaan yhteisössä pysynyt riittävästi mukana. Korona-aika on kasvattanut haasteita entisestään.
Työn tekemisen murroksessa työkyvyn tukeminen on tullut yhä haasteellisemmaksi. Yhä useampi kokee työssään uupumista. Uupumuksen oireet ovat moninaiset ja yksilölliset, esimerkiksi jatkuva väsymisen tunne ja masennus. Pitkäaikaisena nämä johtavat työkyvyttömyyteen ja irtisanoutumiseen.
Minun tehtäväni Liikkuvan Suomen valmennuspäällikkönä on löytää yritykselle juuri se oikea tapa tukea henkilöstönsä hyvinvointia.
Onnistuneella työkykyjohtamisella vältetään työuupumusta ja sairaslomia. Siinä keskiössä eivät ole mittarit tai suorituspaineet. Parhaimmillaan työkykyjohtamisessa on kyse ihmisten kohtaamisesta fyysisesti tai etänä, välittämisestä ja keskustelusta arkisista hyvinvointiin liittyvistä asioista.
Työkykyjohtamista paikasta riippumatta
Työn monipaikkaisuus ja etätyö ovat tulleet jäädäkseen. Joillekin se tuo tervetullutta joustavuutta arkeen, mutta siinä on myös haasteensa erityisesti ryhmäytymisen ja yhteishengen luomisen kannalta.
Minulle on tärkeää, että kaikki työyhteisön jäsenet saavat yhtäläisen mahdollisuuden osallistua. Liikkuva Suomi -valmennukset voidaan toteuttaa sataprosenttisesti verkossa. Valmennuksemme saavuttaa työntekijät työn tekemisen paikasta riippumatta. Osallistuminen ja onnistuminen eivät vaadi fyysisiä kohtaamisia, vaan työkyvyn tukeminen onnistuu myös verkossa ja etänä. Tämä on nykypäivää. Työkykyjohtamisen tulee toimia myös fyysisestä työn tekemisen paikasta riippumatta.
Hyvinvointikulttuuri lähtee johdosta
Olen vertaillut asiakkaidemme valmennuksia ja pohtinut, mitä yhteisiä piirteitä löytyy erityisen onnistuneista valmennusryhmistä. Yksi tärkeimmistä asioista ennen varsinaista valmennuksen käynnistymistä on se, että ylin johto ja esihenkilöt sitoutuvat mukaan valmennusmatkalle. Heidän roolinsa on merkittävä hyvinvointikulttuurin synnyttäjänä yrityksessä ja yhteisössä. Heidän ansiostaan hyvinvoinnista keskustellaan työyhteisössä ja sitä pidetään tärkeimpänä työasiana asialistalla.
Hyvinvointia, ei vain työhyvinvointia
Työkyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista hyvinvoinnin tukemista arjessa. Lainatakseni edesmennyttä huippuvalmentajaa Aki Hintsaa, menestys on hyvinvoinnin sivutuote. Tämä pätee niin työelämään kuin urheiluunkin. Silloin kun elämän perusasiat arjessa ovat kunnossa, on mahdollisuus menestyä myös työssä. On varsin perusteltua keskustella työyhteisössä asioista, jotka tapahtuvat vapaa-ajalla, koska sillä on vaikutuksensa myös työssäjaksamiseen ja työkykyyn.
On ollut mukava kuulla palautetta esihenkilöiltä, että kun keskustellaan hyvinvointiin liittyvistä asioista, he ovat pohtineet myös omaa jaksamistaan ja omia elämäntapojaan. Hyvinvoinnin nostaminen arkipäiväiseksi keskustelun aiheeksi työyhteisössä antaa energiaa kaikille. Jokainen voi oppia toisiltaan ja saada hyviä vinkkejä. Positiivinen ja kannustava ilmapiiri on voimavara, joka auttaa myös haasteellisten aikojen yli, ylös uupumuksen suosta.
Jaksa paremmin töissä kotona tai konttorilla: lue Tiinan 5 vinkkiä hybrityöhön