1.2.2022 / Tiina Ven

KONTTORILTA KOTISOHVILLE: TYKYJOHTAMISEN UUDET HAASTEET 

Asiantuntijatyö on muuttunut todella paljon viimeisen parin vuoden aikana, sen olet varmaankin kokenut myös omassa organisaatiossasi. Tiimit ovat siirtyneet konttorista kotisohville ja aiemmin aktiivinen työpäivä on passivoitunut. Miten työtä tulisi johtaa, kun fyysiset tapaamiset jäävät pois, työolosuhteita ei nähdä, eivätkä vanhat työkalut vastaa uusiin tarpeisiin? Miten varmistat hyvän työvireen ja tuet hyvinvointia ja terveyttä, kun olet tiimiisi yhteydessä vain etänä?

Työn tekeminen on muuttunut! 

Sekä digitalisaation kehitys että poikkeusolot ovat vauhdittaneet työn tekemistä etänä. Matkustelu ja fyysiset kohtaamiset ovat vähentyneet huomattavasti. Tapaamiset ovat siirtyneet verkkoon, ja niitä saattaakin yhtäkkiä olla enemmän kuin aikaisemmin. 

Aikaisemmin fyysiset siirtymiset paikasta toiseen antoivat keholle ja mielelle luonnollisen paussin hengähtää, mutta verkossa työskennellessä nämä paussit helposti unohtuvat. Siirrytään Teams-palaverista toiseen, palaverissa aiheesta toiseen, ja unohdutaan paikalleen oman tietokoneen ääreen. Valmennuksissa kohtaamamme ihmiset ovat kertoneet tämän olevan erittäin kuormittavaa ja stressaavaa. 

Miten työkykyä sitten pitäisi johtaa? 

Vauhdikkaan työelämän muutoksessa myös työkykyjohtamiseen on tullut aivan uudenlaisia haasteita. 

Esihenkilöiden mahdollisuudet tukea työntekijöiden viihtyvyyttä ja tuottavuutta työssä ovat rajalliset. Tällaisessa ympäristössä valmentava johtajuus ja jokaisen oman työnsä johtaminen korostuvat. Avainasemassa on työntekijöiden oma vastuu työn rytmittämisestä, työpäivän rakentamisesta, aktiivisuudesta sekä työstä irrottautumisesta. 

Työkykyjohtaminen tarvitsee aivan uudenlaista näkökulmaa ja toisenlaisia työkaluja kuin aikaisemmin. Liikkuva Suomi -valmennustiimin tehtävänä on antaa sinulle ja tiimillesi avaimet oman työkykynne johtamiseen. 

Helppoa kuin heinänteko: istutaan vähemmän 

Etätyön tekeminen on tutkitusti lisännyt passiivisuutta: liike ja liikkuminen on vähentynyt. Se tiedetäänkin jo ennestään, että liikkumattomuuden lisääntyminen on uhka terveydelle. Tästä uhasta kehittyy vielä terveyspommi, joka tulee räjähtämään ja kuormittamaan terveydenhuoltoa entisestään. 

Aktiivisuuden tukeminen ja paikallaanolon välttäminen ovat yksi keskeisimpiä työkykyä parantavia toimia, joita asiantuntijatyössä tulisi tukea. 

Liikkeen ja liikunnan terveysvaikutukset ovat tunnetut, ja niiden vaikutus myös mielen hyvinvointiin ja stressioireiden vähentämiseen on merkittävä. 

Onko teidän yrityksessänne tai yhteisössänne selkeä suunnitelma siitä, miten työntekijöiden aktiivisuutta kannustetaan ja tuetaan? 

Voitte yhdessä lisätä mahdollisuuksia aktiivisuuden lisäämiseen työpäivän aikana esim. kävelykokouksilla, työn tauottamisella ja taukoliikunnalla. Ilahduttavaa on ollut lukea työyhteisöistä, joissa on kannustettu ja tuettu työmatkaliikuntaa sähköpyörällä ja joissa on mahdollistettu myös liikkuminen työajalla yksin tai yhdessä. 

Hyvä kunto tukee terveyttä ja vähentää riskiä moniin sairauksiin. Parasta ennaltaehkäisevää työkyvyn tukemista on siis tukea ihmisiä istumaan vähemmän ja olemaan liikkeellä enemmän. 

Helppoa kuin heinänteko? Vai helpommin sanottu kuin tehty? Sen tiedämme kaikki me, jotka jämähdämme kotisohvalle päivän neljänteen palaveriin. 

Älä jää työkyvyn johtamisen haasteiden kanssa yksin. Meiltä saat omalle yhteisöllesi räätälöidyn, innostavan ja osallistavan valmennuksen ja työkalut onnistumiseen. Tehdään yhdessä sinun organisaatiostasi aktiivisuutta aidosti kannustava ja tukeva työpaikka!