17.1.2023 / Emmi Jokinen

ALM Partners: e-urheilusta viikinkiesteisiin

ALM Partnersilla töitä tehdään tosissaan, muttei totisesti. Tärkeintä on yhteen hiileen puhaltaminen.

ALM Partners tarjoaa finanssialan toimijoille riskienhallinnan, viranomaisraportoinnin ja tiedonhallinnan huippuosaamista ja ratkaisuja. Yrityksen yli satakaksikymmenpäinen tiimi puhaltaa yhteen hiileen niin työtehtävissä kuin vapaa-ajallakin.

Tammikuussa 2023 starttasi ALMin ja Liikkuvan Suomen yhteistyö, jonka puitteissa käynnistettiin Askeleet hyvinvoivaan arkeen -valmennusjakso. Alussa pysähdytään miettimään omaa arkea ja hyvinvointiin liittyviä haasteita. 

Henkilöstön hyvinvointi ja kokonaisvaltainen kehittäminen on kirjattu ALMin yritysvastuuraporttiin. Yrityksen vastuullisuusteemoihin kuuluu itseoikeutetusti ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö muutoksen keskellä.

ALMilla pidetään yhtä ja opitaan yhdessä sekä kannustetaan toisia oman osaamisen kehittämiseen. Ei pakkopullana korvaan huutaen, vaan työkulttuurista kumpuavalla halulla tehdä parasta ja tukea jokaista yksilönä.

ALMin porukka viihtyy yhdessä myös vapaa-ajalla – oli sitten kyseessä esports-harrastus, säännölliset lautapeli-illat tai hikisempi yhteispeli kuten raastava Tough Viking -estekilpailu.

Liikkuvan Suomen Emmi Jokinen kertoo tunnelmia uuden valmennusyhteistyön kick-off-tilaisuudesta: ”Oli aivan mahtavaa kokea, kuinka näin hyvin yhteen hitsautunut porukka lähti valmennukseen mukaan rakentamaan pitkäjänteistä arjen ja työn hyvinvointia Liikkuvan Suomen asiantuntevien valmentajien luotsaamana.”

ALMin toimitusjohtaja Aaro Mäkelä lähtee valmennukseen valoisin mielin: ”Tästä lähdetään kasvattamaan arjen aktiivisuutta. Mahtava saada sparrausta tiimiltä ja kasvattaa yhteishenkeä.”

Ja näinhän se on: hyvinvointi työssä ja arjessa rakentuu yhteispelin ja tasapainoisen elämän kautta, yhteen hiileen puhaltaen.

29.7.2022 / Kirsi Roos

Voiko työelämä oppia urheilusta osa 4: menestys ja tavoitteet

Liikkuvan Suomen Tiina Ven ja Janne Kari-Koskinen haastoivat toisensa keskustelemaan urheilun, valmentavan johtamisen ja työkulttuurin yhtäläisyyksistä silloin, kun tavoitteena on menestyminen ja tuloksen tekeminen.

Miten menestystä lähdetään rakentamaan?

Tiina: Urheilussa tärkeää on tiedostaa oma ja joukkueen lähtötilanne, jotta tavoitteet ovat realistisia ja mahdollisia saavuttaa. Sama pätee työelämään. Tavoitteet tulee olla kaikilla tiedossa ja kaikkien tulee niihin sitoutua. Mutta tuloksellinen sitoutuminen ei synny ulkopuolisten tavoitteiden kautta. Sitouttaminen toimii parhaiten, kun yksilö ja yhteisö ovat itse luoneet tavoitteet.

Janne: Ja kun koko tiimi on sitoutunut, myös yksilöt nousevat esiin, koska päämäärä on sovittu yhdessä ja sen eteen tehdään porukalla töitä. Kyseessä ovat yhteiset tavoitteet ja tulokset.

Mikä on valmentajan rooli menestyksen rakentamisessa?

Tiina: Valmentajan tehtävä on pitää langat käsissä ja ohjata tiimiä oikeaan suuntaan. Töissä se valmentaja on esihenkilö, jolla on oltava rohkeutta asettaa yksilölliset tavoitteet jokaisen henkilökohtaisten vahvuuksien kautta.

Ammattitaitoinen valmentaja tuntee itsensä, hallitsee työssään omat tunteensa, rohkaisee ja kannustaa. Työn ja itsensä kehittäminen positiivisessa ilmapiirissä tuo tekemisen meininkiä koko tiimiin. Epäonnistumiset ovat oppimisen paikkoja, eikä niiden anneta vaikuttaa uusiin suorituksiin.

Janne: Tärkeää on myös luottaa omaan tiimiinsä. Niin työelämässä kuin joukkueurheilussakin tuloksia tehdään tiimissä, johon valmentaja tai esihenkilö luottaa.

Mitä työelämä voi oppia urheilusta?

Tiina: Liikunnassa on viime aikoina puhuttu paljon ”matalan kynnyksen” liikkumisesta ja sen vaikutuksesta sitoutumiseen urheilun ja liikunnan harrastamiseen. Saman ajatuksen voi tuoda myös työelämään. Jos tehdään työtä, johon ei tarvitse sitoutua ja jossa ei ole tavoitteita, tuskin sellaiseen työhön kukaan pitkäksi aikaa jää.

Jo nyt kilpaillaan hyvistä tyypeistä, ja työntekijöiden sitoutuminen on iso juttu. Sitoutuminen työhön ja työyhteisöön saavutetaan yhteisten tavoitteiden kautta. Niiden puitteissa jokainen voi kokea oman työnsä tärkeyden ja merkityksellisyyden.

Janne: Positiivisuus on todella tärkeä asia. Virheistä opitaan, totta kai. Mutta se, kuinka niitä ensiksi käsitellään, on yksi tärkeimmistä tiimihenkeä rakentavista asioista.

Kun ihminen kokee oman työnsä tärkeäksi tiimissä ja huomaa, että se tuo yhteisiä tavoitteita lähemmäksi, ollaan asian ytimessä. Silloin, kun teet maalin tai annat hyvän syötön, kaikki kokevat saman onnistumisen tunteen: me osataan tämä homma.

Janne Kari-Koskisella on pitkä kokemus jääkiekosta niin urheilijana kuin maalivahtivalmentajanakin. Tiina Ven on valmentanut yksilöurheilijoita soudussa sekä kuntotestannut ja sparrannut aktiiviliikkujia yli 30 vuoden ajan. Tiinalla myös pitkä kokemus kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin asiantuntijatehtävissä.

18.8.2021 / Tiina Ven

KOTONA VAI TOIMISTOLLA? 5 VINKKIÄ HYVÄN OLON HYBRIDITYÖSKENTELYYN

Joustava työn tekeminen fyysisestä paikasta riippumatta on tullut jäädäkseen. Välillä työkavereita kohdataan samassa toimitilassa ja toisinaan vain verkossa. Joustava työn tekeminen antaa sekä vastuuta että vapautta ja parhaimmillaan sillä voidaan lisätä sekä työn tuottavuutta että hyvinvointia. Läsnäolotyö lisää yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä, mutta keskittymistä vaativa työ ilman keskeytyksiä onnistuu parhaiten etänä.

Vastuu työhyvinvoinnista on jokaisella työntekijällä, ja etätöissä on tärkeää tunnistaa omat hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Itsensä johtaminen sekä omasta työkyvystä ja hyvinvoinnista huolehtiminen korostuu hybridimallisessa työskentelytavassa. Tässä 5 vinkkiä, joiden avulla varmistat jaksamista sekä läsnäolopäivinä että etätöissä: 

  1. Suunnittele päiväsi. Listaa päivän tärkeät tehtävät, jotka tulee suorittaa. Varaa niihin aikaa aamupäivään, jolloin vireystilasi on vielä parhaimmillaan. 
  2. Työhyvinvointi on yhteisöllinen asia. Muista kysyä työkaverin kuulumisia myös etätöissä. Kiireen keskelläkin ja virtuaalitapaamisissa pyri kohtaamaan kollegasi ja kysy kuulumisia.   
  3. Pohdi, onko työvälineesi ajan tasalla myös etätyöskentelyyn, esim. riittävän laadukas verkkoyhteys ja tarvittavat ohjelmat koneellasi? Onko osaamisesi ohjelmien käsittelyyn riittävä? Jos koet haasteita ohjelmien ja yhteyksien kanssa, niin keskustele asiasta rohkeasti esimiehesi kanssa. Nämä vaikuttavat sujuvaan työn tekemiseen ja ovat aina korjattavissa tavalla tai toisella. Älä jää yksin haasteiden keskelle. 
  4. Rytmitä työpäivää. Pidä selkeä lounastauko ja lisäksi muutama lyhyempi paussi: irrottaudu työn ääreltä, käy ulkona, tee taukojumppa tai hengitysharjoitus, kotona voit tehdä jonkin kotityön. Jatkuva tietokoneen äärellä istuminen väsyttää ja häiritsee keskittymistä. Lisää fyysistä aktiivisuutta osallistumalla kävelypalaveriin tai hoida työpuhelu kuulokkeilla ulkona ollessasi. Tämä saattaa piristää ja vaikuttaa positiivisesti myös aivotyöskentelyyn.   
  5. Lopeta työ ajallaan, tee selkeä päätös työpäivääsi. Kotona ollessasi vaihda vaatteet ja lähde ulos, jolloin saat selkeän irtioton työstäsi. 

Jokaisessa työyhteisössä on tärkeää sopia pelisäännöt hybridityöskentelyyn; jokaisessa yhteisössä on oma paras tapansa sujuvaan työskentelyyn. Pohtikaa yhdessä omassa yhteisössänne, miten kohtaatte ja milloin kohtaatte, mitä asioita hoidetaan etänä ja milloin olisi syytä tavata fyysisesti? Rakentakaa itsellenne oma tuottava ja energisoiva tapa työskentelyyn.