Valmentaminen on Tiinalla verissä: ”Olen valmentanut soutajia yli 30 vuoden ajan. Varmasti juuri sen vuoksi urheilua seuratessa kiinnitän erityisesti huomiota juuri valmentajien työskentelytapaan ja vuorovaikutukseen urheilijoiden kanssa.”
Olympialaisten aikaan valmentajien rooli urheilijoiden taustajoukoissa ja tukijoina tulee näkyväksi. Urheilusuoritusten aikana heitä nähdään kannustamassa ja luotsaamassa valmennettaviaan. Onnistuneiden suoritusten jälkeen heitä saatetaan jopa haastatella.
”Urheilun parissa puhutaan valmentamisesta ja työelämässä johtamisesta, mutta yhtymäkohtia niiden välillä on yllättävän paljon”, Tiina kertoo.
”Ei ole yhtä oikeaa tapaa olla hyvä johtaja tai hyvä valmentaja, mutta sen tiedän, että hyvä valmentaja hienosäätää rooliaan urheilijan polun eri vaiheissa. Tämä sopii mielestäni myös työelämään. Tuoreet työntekijät kaipaavat enemmän perehdytystä, tukea ja rohkaisua työuransa alkumetreillä, jotta he pääsevät loistamaan ja löytämään oman suuntansa.”
Kysy, ole läsnä ja kuuntele
Liikkuvan Suomen päävalmentajana Tiina soveltaa pitkän valmennuskokemuksensa oppeja työelämään: ”Valmentava johtaja auttaa työntekijää löytämään oman osaamisensa ja kehittämään sitä, mutta myös tunnistamaan omat voimavaransa. Tärkein ominaisuus sekä valmentajalle että johtajalle on oppia kysymään asioita. Toiseksi tärkein on olla läsnä ja kuunnella vastausta.”
Valmentava johtaja tulkitsee ympäristöään ja tilanteita, joissa johtajuutta tarvitaan. Hän ohjaa lempeästi mutta tiukasti tiimiään kohti yhteistä tavoitetta. On siis tärkeää, että kaikilla on samanlainen käsitys ja ymmärrys yhteisestä päämärästä.
”Menestys urheilussa ja työelämässä on vain harvoin sattumaa”, vahvistaa Tiina. ”Valmentaja pyrkii rohkaisemaan urheilijaa tekemään itsenäisiä päätöksiä ja ratkaisemaan ongelmia siinä hetkessä, kun niitä tulee eteen. Menestyminen edellyttää itsensä jatkuvaa kehittämistä ja oman toiminnan arviointia. Myös työelämässä työntekijöiden oman osaamisen kehittäminen ja vastuun lisääminen vie kohti innostavampaa ja motivoivampaa työkulttuuria.”
Tiina ei näe eroa työelämän johtajuudella ja urheilun valmennuskulttuurilla, sillä molemmissa on kyse ihmisten johtamisesta.
”Olympialaisten aikaan näimme valmentajien käyttäytymisen ääripäät hyvästä ja äärimmäisen huonosta johtajuudesta”, Tiina sanoo.
Hän nostaa konkreettiseksi esimerkiksi Suomen jääkiekkojoukkueen: ”Suomen menestyksen takana oleva päävalmentaja Jukka Jalonen osaa rakentaa positiivisen työilmapiirin, jossa pelaajat pääsevät loistamaan. Hän korostaa valmennustiimin ja organisaation yhteistyön merkitystä. Myös työelämässä yhteen toimiva yritysjohto varmistaa menestyvän yrityskulttuurin, jossa työntekijät pääsevät loistamaan.”
”Urheiluelämässä erityisesti kilpailutapahtumiin tiivistyy pieneen hetkeen paljon tunteita. Myös työelämässä on hetkiä, jolloin tunteet – ilot, surut, onnistumiset ja pettymykset – nousevat pintaan. Tunteet tekevät sekä urheilusta että työelämästä inhimillistä. Valmentava johtaja elää ne yhdessä tiiminsä kanssa.”
Tiina Ven
Janakkala
Valmennuspäällikkö, Liikkuva Suomi 2020 –
Pitkä kokemus kuntoutuksesta, kuntotestauksesta sekä työhyvinvoinnin asiantuntijatehtävistä.
Soutuvalmentajana aloitteleville nuorille, huippu-urheilijaan asti.
Vapaa-ajalla aktiivista ja monipuolista liikkumista luonnossa.
Menestymisen tavoittelu jättää jälkeensä valitettavan usein ihmisraunioita sekä työelämässä ja urheilussa. Jos keskitymme enemmän hyvinvoinnin tavoittelemiseen, niin menestys tai menestymättömyys kasvattaa meitä ihmisenä, eikä riko sitä.
Tutustu Liikkuva Suomi -valmennukseen. Tilaa pilottijakso.
